slideshow 1 slideshow 2 slideshow 3 slideshow 4 slideshow 5 slideshow 6 slideshow 7 slideshow 8 slideshow 9 slideshow 10

Sukulaisuuden yhteenlasku, olisiko siinä järkeä?

Jos Matti ja Liisa ovat moninkertaisia serkkuja, kannattaako sukulaisuutta lähentää laskemalla perimän prosentteja yhteen? Kysymykseen voi vastata lyhyesti – Eipä juurikaan. Ei ainakaan, jos serkkuudet ovat luokkaa 4. serkut ja kaukaisempia. Seuraavassa tarkastellaan asiaa henkilön X näkökulmasta ja kohdistetaan tarkastelu autosomaalisiin kromosomeihin (1…22).

Serkkupuolia, onko heitä?

Sukututkijat ja toki muutkin tietävät, mitä tarkoittavat siskopuoli, velipuoli, äitipuoli tai isäpuoli. Jollakin voi olla myös mummopuoli tai vaaripuoli eli isovanhemman uusi vaimo.  Kovin yleinen käsite ei ole serkkupuoli tai luontevammin puoliserkku, joka sekin maailmalla tunnetaan ja on virallistettu. Ja lisäksi on vielä kaksoisserkut. Huomautus, että seuraavassa tarkastelussa %-luvut tarkoittavat keskiarvoja.

Yksi tapaus, kolme versiota

Tutkiessani suomalaisia sukujuuria eräälle amerikkalaiselle, törmäsin ikävään tapaukseen, jossa riihen palossa menehtyi kaksi lasta. Vanhojen sanomalehtien uutisoinnissa tässä ja yleensäkin kiinnittää huomiota muutama seikka. Ensinnäkin lehdet kopioivat sanasta sanaan uutisia toisiltaan. Toisekseen tästä tapauksesta on kaksi varsin erilaista versiota. Kolmanneksi lehdet käyttävät henkilöistä useampia erilaisia nimiä, jotka eivät välttämättä vastaa syntyneiden kirjassa tai rippikirjassa olevia.

Kuvakokoelman tekijänoikeudet

Facebookissa ja eri yhteyksissä on käyty keskustelua, saako SSHY:n kuvakokoelman kuvia julkaista tai muuten esittää muiden kuin jäsenten nähtäville. Kyllä saa - yksittäisiä kuvia ja sitaatteja saa julkaista. Vaikka tämä ei ole aivan suoraviivainen asia, kuten tekijänoikeudet ja yleisesti ottaen muutkaan lakiasiat eivät ole, on tämä varsin selvä. Seuraavassa tarkennusta asiaan. Koska kuviin (kirkonkirjojen ja vastaavien dokumenttien sivuihin) ei ole tekijänoikeuksia, on tässä tarkasteltava kokoelmaan ja sen tekemiseen liittyviä oikeuksia. A. Miettisen pyynnöstä I.

Sukututkijan 10 käskyä!

Vanhaherra I Virta kirjasi sairaudesta toipuessaan oman versionsa sukututkijan kymmenestä käskystä. "Vaikka paljon muitakin sääntöjä olisi tarpeen kirjata, näillä pärjää jo varsin pitkälle. Lakien ja sääntöjen noudattamisessa niiden henki on vähintään yhtä tärkeä kuin kirjain", hän muistuttaa. Virta on pahoillaan siitä, että sukututkimukseen on tullut tietotekniikan myötä ikäviä lieveilmiöitä, kuten elossa olevien henkilöiden tietojen julkaiseminen ilman lupaa, sukukirjojen sumeilematon kopioiminen internetin palstoille jne.

Sukututkimus ja Facebook-ryhmät

Facebook yhdistää yksittäisiä henkilöitä sekä harrastus- ja muita ryhmiä laidasta laitaan. Joillakin on tuhansia kavereita, joillakin vain pari. Ryhmistä suurimmat ovat kansainvälisiä ja avoimia, toiset pieniä ja salaisia, muut siltä väliltä. Tässä kesän kurssiaineiston perusteella hieman asiaa Facebookista sukututkimuksessa. Tuntuu vähän turhalta kirjoittaa ohjetta Facebookista, kun kaikki ohjeistus on joka tapauksessa löydettävissä alkuperäisenä Facebookin sivuilta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kansantajuistettu täsmätieto voi olla tarpeen muillekin kuin kirjoittajalle.

Tietojen poisto Genistä - toimiiko?

Miten löydät mahdollisen ilman lupaa tehdyn profiilisi Genistä? Sitä varten ei tarvitse edes kirjautua järjestelmään. Seuraavassa joitakin profiileja on käytetty vain esimerkkinä, se ei tarkoita että tähän profiiliin liittyisi mitään moitittavaa. Esimerkkinä on ns. julkisuuden henkilön profiili.

EU:n tietosuoja-asetus eli GDPR

Vuonna 2018 aletaan Suomessa ja koko EU:n alueella soveltaa EU:n tietosuoja-asetusta, the EU General Data Protection Regulation (GDPR),  joka tuli voimaan jo vuonna 2016. Se tuo joissakin tapauksissa merkittäviäkin muutoksia henkilötietoja käsitteleville organisaatioille. Tämä vaikuttaa myös sukututkimukseen ja sitä lähellä oleviin palvelutuottajiin.

Nimistä nimittäin!

Nimiin liittyvien lakien tunteminen ei ole lainkaan huono asia sukututkijalle. Suomessa nimien antamisesta säädellään aika tarkasti verrattuna moniin muihin maihin. Sukunimilaki säädettiin 1920 ja Etunimilaki 1946. Sukunimilakia uudistettiin 1985. Vuoden 1991 Nimilaki yhdisti suku- ja etunimiä koskevat lait. Nimilakia on päivitetty 2009 ja uusi päivitys on tekeillä.

Tietojen luovutuskielto

Viranomaisilla on kaikista suomalaisista tietoja, joiden jakamista muualle voi jokainen itse kontrolloida ainakin tekemällä luovutuskiellon. Tietojen luovutuskiellon tekeminen on varsin yksinkertaista. Sen avulla saat pienen palan lisää yksityisyyttä. Jo muutama vuosi sitten noin 5% suomalaisista oli nähnyt tämän järkeväksi. Kiellon voi tehdä väestörekisterikeskuksen tai maistraatin kautta. Puhelinmarkkinoinnin rajoitusta ei voi tehdä väestötietojärjestelmään, koska sinne ei tallenneta puhelinnumeroita.

Sivut