Olet täällä

Olemmeko kaikki serkkuja?

Otsikon kysymykseen on helppo vastata: Emme ole. Kehittyneet sukututkimusohjelmat (esim. Sukujutut, HuMo-gen jne) pystyvät etsimään ja esittämään kahden henkilön välillä kaikki tiedoista löytyvät sukulaisuudet. Huonolaatuisemmat ohjelmat esittävät vain ensimmäisenä löytyvän, joka läheskään aina ei ole se lähin sukuyhteys. Mutta kaikkien välille ei löydykään serkkuutta, vaikka tietokannassa olisivat kaikki maailman ihmiset!

Mikä on serkku?

Serkut ovat määritelmän mukaisesti keskenään sisarusten lapsia, lapsenlapsia, lapsen lapsen lapsia jne. Kaikkien kahden sisaruksen jälkeläisten välille muodostuu serkkuus. Suomalaisten lähteiden avulla voi päästä melko luotettavasti jopa tasolle 10. serkku. Tämä on niin kaukainen sukulaisuus, että sitä ei voi DNA-testillä enää vahvistaa, mutta joissakin harvoissa tapauksisia voi kumota. Huomautan taas, että serkkuus sukulaisuutena on geneettisessä mielessä merkityksetön 4 serkun jälkeen, eräitä harvinaisia tapauksia (geneettiset ominaisuudet) lukuun ottamatta.

Miksi emme kaikki olekaan serkkuja?

Määritelmän mukaisesti henkilöllä ei ole serkkuutta omien vanhempiensa tai muidenkaan esivanhempiensa tai sisarustensa ja näiden lasten ja lasten lasten kanssa. Määritelmä pudottaa serkkuudesta myös enon, joka on äidin veli. Enon kanssa jaetaan siis samat esivanhemmat. Enoa ei voi sanoa serkuksi, mutta hän voisi olla veli yhden sukupolven takaa, eli amerikkalaisittain B1R (brother once removed), kun serkun lapsi merkitään 1C1R (1st cousin once removed). Myös mummon veli eli isoeno jne putoaa serkkuudesta. Samalla tavalla serkuista puuttuvat setä ja täti. Kaikki muut sukulaisuudet onkin sitten määriteltävissä serkkuuksina.

Jos olet jollekin henkilölle kolmas serkku, myös hän on sinulle kolmas serkku. Jos olet jollekin henkilölle eno, ei hän olekaan sinulle eno, vaan siskonpoika.

Olemmeko kaikki sittenkin serkkuja?

Kuitenkin, tämän lähimmän sukulaisuuden (vanhempi, eno, setä, täti ja vastaavat iso-alkuiset) lisäksi hyvin todennäköisesti (käytännössä aina) enon, sedän ja tädin kanssa löytyy myös jonkin tasoinen serkkulinja. Myös omien vanhempien kanssa löytyy muita linjoja kuin lapsi-vanhempi. Tämä ei tietenkään syvennä geneettistä sukulaisuutta oman vanhemman kanssa.

Tilastollinen totuus on, että tätä ns. esipolvikatoa eli useita eri linjoja tulevaa sukulaisuutta esiintyy aivan väistämättä, tarkastellaan mitä tapausta tahansa. Tämä ei ole mitenkään erityisesti suomalainen ilmiö, vaikka niin usein esitetään. Suomen kohdalla tässä on kuitenkin harvaan asutussa maassa olleen pienen populaation takia perimän tihentymiä erityisesti itä- ja pohjois-Suomessa. Vastaavaa löytyy Amerikan asutuksen alkuajoilta ja monista kulttuureista vielä nykyäänkin. Joissakin maissa edelleen yli kolmasosa avioliitoista solmitaan läheisten serkkujen kesken. Ehkäpä tarkastelenkin tätä seuraavaksi.

Asiaan liittyvää

Olen tarkastellut tätä useita aloittelevia sukuselvitysten tekijöitä hämmentävää serkkuuksien ja muiden sukulaisuuksien sekamelskaa muissakin kirjoituksissa - linkkejä alempana. Kiitän palautteesta ja joistakin mielenkiintoiseksi menneistä keskusteluista. Tässä varmasti joku on aiheellisesti sitä mieltä, että on väärin sanoa setä, kun setä voi olla myös tädin puoliso, jota vain sanotaan sedäksi. Kyllä, setä ja täti on myös yleiskieltä, mutta edellä käsitteet on rajattu ns. verisukulaisuuksien tarkasteluun.

Linkkejä

Erilaiset serkkuudet

Poistettuja vai sukupolvien takaisia serkkuja

Sukulaisuuksien yhteenlasku

A Miettinen