1150 noin 1150 tuli Ruotsista ensimmäinen ristiretki Suomeen
1156 todistamattoman tarinan mukaan Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliöjärven jäällä 20.1.1156
1164 Upsalan piispanistuin perustettiin Ruotsiin
1172 Suomi mainitaan paavi Aleksanteri III:n bullassa kristinuskosta luopujina
1200 pysyvä kruununverotus alkoi Suomessa 1200-luvulla katolisen kirkon verotuksen lisäksi
1209 Suomi mainitaan paavin kirjoittamassa kirjeessä alueena, joka on kääntynyt kristinuskoon
1216 paavi Innocentius III vahvistaa Suomen alueen kuuluvan Ruotsille, joka voi asettaa maahan piispan
1221 paavi Honorius III ilmoittaa bullassaan Linköpingin piispalle ottaneensa Suomen piispan, papiston ja kansan suojelukseensa
1226 novgorodilaiset tekevät sotaretkiä Hämeeseen ja ottavat vankeja, retkiä on useita aikavälillä 1150-1300
1227 Turku, Suomen vanhin kaupunki perustettiin (oletettu perustamisvuosi)
1249 Ruotsin toinen ristiretki Suomeen Eric Pyhän johdolla, Birger-jaarli "pakotti Suomen Ruotsin kruunulle"
1277 pirkkalaisille yksinoikeus lappalaisten verottamiseen (luotettavasti vahvistamaton tieto)
1293 Viipurinlinnan rakentaminen alkoi
1323 Pähkinäsaaren rauha, jossa määriteltiin Suomen itäraja Ruotsin ja Novgorodin välille
1280 Turun- ja Hämeen linnojen rakentaminen aloitettiin
1300 vihittiin käyttöön Turun tuomiokirkko
1309 laadittiin vanhin säilynyt asiakirja, jossa mainitaan Turun kaupunki
1323 Pähkinäsaaren rauhansopimus, jossa on vanhimmat säilyneet merkinnät Suomen itäisistä- ja pohjoisista rajoista
1335 orjuutta alettiin lopettaa Ruotsin valtakunnasta
1344 Suomesta käytettiin ensimmäisen kerran nimeä Österlandia (Itämaa)
1346 Porvoon kaupunki perustettiin
1347 Maanlaki, jossa mm. orjuus poistui, oli ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa
1348-1351 musta surma (rutto) tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä
1350 Maunu Eerikinpojan maanlaki ja kauppalaki
1350 20. syysk. laadittiin vanhin säilynyt Suomessa tehty asiakirja italialaiselle paperille (nyk. Tallinnan kaupunginarkistossa)
1362 Suomen laamanni sai oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin
1374 kirjoitettiin vanhin säilynyt Suomesta lähetetty kirje
1397-1523 Kalmarin unioni eli Pohjoismaiden valtioliitto (Tanska, Norja ja Ruotsi)
1403 Viipurista kaupunki
1409 Turussa alettiin lyödä Suomelle omaa rahaa
1414 Turun maaoikeus perustettiin
1420-1421 olivat katovuosia
1438 Davidin kapinan nimellä tunnettu talonpoikaiskapina Vesilahdella Satakunnassa, nykyisellä Pirkanmaalla
1438 Naantalin luostari perustettiin
1442 Rauman kaupunki perustettiin
1443 Naantalin kaupunki perustettiin
1469 Suomen vanhimmat kirkontilit (Kallialan kirkontilit) alkavat
1475 Olavinlinnan rakentaminen alkoi
1482 välirauha venäläisten kanssa rauhoitti useiden vuosien ajan jatkunutta sotatilaa itärajalla
1484 noitavainot saivat alun paavi Innocentius VIII:n bullasta "Summis desiderantes affectibus"
1488 painettiin Lyypekissä Turun piispan Konrad Bitzin tilauksesta "Missale Aboense", ensimmäinen Suomea varten painettu kirja
1495-1497 sota Ruotsin ja Venäjän välillä, nk. vanha viha
1495 ns. Viipurin pamaus, jonka sanotaan päättäneen Viipurin saarron ja valtauksen
1504-1505 paiseruttoa Suomessa
1509 tanskalaiset ryöstivät Turun
1520 Tukholman verilöyly tanskalaisen unionikuninkaan Kristian II:n kruunajaisten yhteydessä
1523 Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaaksi
1527 uskonpuhdistus (reformaatio) alkoi SUomessa, toteuttajana kuningas Kustaa Vaasa
1528 Kustaa Vaasa käski purkaa katolisten piispojen Kuusiston linnan osana uskonpuhdistusta
1537 vanhimmat voudintilit alkoivat
1539 vanhimpien maakirjojen ylläpito alkoi
1542-1545 katovuosia
1543 Mikael Agricolan ABC-kiria ilmestyi Tukholmassa
1543 Mikael Agricolan suomentama "Se Wsi Testamenti" ilmestyi
1543 puolalainen Nikolaus Kopernikus esitteli aurinkokeskisen järjestelmänsä, joka hyväksyttiin vasta 1600-luvulla
1544 Suomessa nähtiin täydellinen auringonpimennys
1546 Turun kaupungin palo
1547 Kustaa Finckestä tuli Savon ja Savonlinnan käskynhaltija ja Suomen sisäosien erämaa-alueiden asuttamisen alkoi
1550 Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin silloisen Koskelan kylän paikalle
1554 Suomi jaettiin Turun ja Viipurin hiippakuntiin
1555-1557 sota Venäjää vastaan
1557 kuningas määräsi Suomessa tutkimuksia aatelin väärinkäytöksistä, syntyi ns. Jaakko Teitin valitusluettelo. merkittävä historian lähde
1556-1563 kuninkaan poika Juhana Suomen herttuana
1558 Juhana Herttua perusti Porin kaupungin, Ulvila menetti kaupunkiaseman
1558 Suomessa toimi ensimmäinen lääkäri, saksalaissyntyinen Johan Copp, jonkun aikaa Juhana-herttuan hovissa Turun linnassa
1559 Ruotsi-Suomessa siirrettiin vuoden alku nykyiselle paikalleen
1560 Eerik XIV Ruotsin kuninkaaksi
1568-1594 Juhana III Ruotsin kuninkaaksi
1570-1595 nk. pitkän vihan aika, 25-vuotinen sota Venäjää vastaan
1582 katolisen kirkon paavi määräsi käyttöön gregoriaanisen kalenterin (Suomi täydellisesti vasta 1869
1585 1580-luvun lopulla suomalaisia alkoi muuttaa Ruotsiin ja Norjaan ns. metsäsuomalaisiksi
1592 Juhana III kuoli, Ruotsi-Suomi jäi ilman hallitsijaa
1594-1599 Sigismund Ruotsin kuninkaana
1593 luterilaisuudesta Ruotsin valtakunnan uskonto
1595 Täyssinän rauha Ruotsin ja Venäjän välillä, Suomen itäraja vahvistettiin
1596-1597 Nuijasota, talonpoikien kapina aatelia ja sotaväkeä vastaan
1597 Käkisalmen luovutus venäläisille
1599-1617 Venäjän sota
1599 Kaarle Herttua valloitti Suomen, ja Ruotsi otti Suomen lopullisesti haltuunsa
1600-1602 katovuosia
1604-1611 Kaarle IX Ruotsin kuninkaana, jatkuvaa sotaa Venäjänja Puolan kanssa
1611-1613 Ruotsin sota Tanskaa vastaan
1608 Kristoferin maanlaki, jossa ns. Mooseksen laki tule oikeuskäytännön ohjeeksi (voimassa 1734 saakka)
1606-1610 ensimmäinen suomalainen tähtitieteilijä, Sigfrid Aronus Forsius, Uppsalan yliopiston tähtitieteen professorina
1611 Käkisalmen valloitus
1612 Pähkinälinnan valloitus
1611-1632 Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana
1612 Romanov-sukuun kuulunut Mikael valittiin Venäjän tsaariksi ja ns. sekasorron aika (1598-1612) päättyi Venäjällä
1614 Kustaa II Aadolf matkusti Kyrönkankaantietä Ilmajoelta Hämeenlinnaan Kankaanpään kautta
1616 Johannes Messenius julkaisi sukututkimusta koskevan teoksen Theatrum nobilitalis suecanae
1617 Stolbovan rauha, Käkisalmen lääni ja Inkerinmaa Venäjältä Ruotsi-Suomen osaksi
1617 Örebron valtiopäivillä hyväksytään sakkotuomiot käytäntöön myös kirkon hallinnossa
1620 astui voimaan uusi vero: ns. karja- ja kylvörahat, jossa kylvö ja kotieläimet kissoja ja koiria lukuunottamatta joutuivat verotettaviksi
1623 Turun hovioikeus perustettiin ja aloitti toimintansa
1624 22.6.1626 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella 4-5 Richterin maanjäristys vaurioitti pahoin mm. Paltamon kirkkoa
1625 määrätään jokaisen työkykyisen maksettavaksi äyrin myllytullimaksu
1626 Kustaa II Adolf aloitti Suomen maakuntarykmenttien perustamisen
1630 Ruotsi hyökkäsi Saksaan, mukana suomalaiset hakkapeliitat
1632-1654 Kristiina Ruotsin kuningattarena (valtaan tullessaan 6-vuotias, valtaa käytti holhoojahallitus)
1633 inkvisition edessä Galileo Galilei peruutti väitteensä, että Maa kiertää Aurinkoa ja pyörii akselinsa ympäri
1634 Ruotsin hallitusmuoto, Suomi jaettiin viiteen lääniin
1634 1620 määrätty myllytullimaksu muuttui henkirahaksi
1634 vanhimmat henkikirjat alkoivat
1637-1640 Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä (1. jakso)
1638 Suomen postilaitos perustettiin ja postinkulku järjestettiin postilinjoiksi
1639 kuningatar Katariina määräsi Ruotsin luvattomat metsäsuomalaiset vangittavaksi ja omaisuus tuhottavaksi
1640 Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia perustettiin
1641 Ruotsin metsäsuomalaisia elettiin siirtää Pohjois-Amerikkaan Uusi-Ruotsi-siirtokuntaan
1642 Koko Raamattu julkaistiin suomenkielellä
1642 siirryttiin verotuksessa manttaalin perusteella laskettuun kiinteään maksuun ja karjan verotus lopetettiin
1643 Antti Lieroista syytettiin mm. noituudesta Ruoveden käräjillä ja Turun hovioikeudessa. Hänet luultavasti hirtettiin ja poltettiin Lieransaaressa Ruovedellä Suomen viimeisenä noitana
1644 Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön suurikokoiset plooturahat (käytettiin vuoteen 1768 asti)
1646 suomenkieli kiellettiin Ruotsissa
1648-1651 Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä (2. jakso)
1648 Suomen vanhin historiankirja, Teiskon historiakirja, alkaa
1649 annettiin kestikievariasetus
1649 Fiskarsin rautatehdas aloitti toimintansa
1652 henkirahaa maksaviksi määrättiin 15-63 vuotiaat
1654-1660 Kaarle X Ruotsin kuninkaana
1655 peruna saapui Ruotsiin, kun lääkäri ja luonnontieteilijä Olof Rudbeck sen Uppsalan kasvitieteelliseen puutarhaan
1655 henkirahaa maksaviksi määrättiin myös yli 63-vuotiaat talonisännät
1656 venäläiset hyökkäävät Suomeen (ruptuurisota tai Kaarle X Kustaan sota)
1658 Vallisaaren rauha Venäjän kanssa
1659 Johannes Terserus tuli Turun piispaksi ja määräsi kohta, että jokaisen kirkon edustalle oli hankittava jalkapuu
1660-1697 Kaarle XI Ruotsin kuninkaana
1660-1680 laajamittaiset noitavainot Ruotsin valtakunnassa
1660 Suomalaisen sukututkimuksen suurteos, Genealogia Sursilliana sai alkunsa
1664 annettiin kievarisääntö, jonka mukaan majatalossa on ruokittava ainakin kahdeksan hevosta
1664 palkollissääntö työvoimapulaa helpottamaan
1667 piispa Gezelius perusti ensimmäisen paperimyllyn Pohjan pitäjän Tomasbölen kylään (toimi 1713 asti valmistaen paperia käsityönä lumpuista)
1670 lohkomiskieltosäännös esti talon pilkkomisen kaikille lapsille ja se johti yleiseen naimattomuuteen, veljet jäivät setämiehiksi kotitaloonsa
1670-1678 useita katovuosia
1673 piispa Johannes Gezelius vanhempi julkaisi seurakuntajärjestystä ja hoitoa koskevat ohjeet
1680-1681 satoja suomalaisia perheitä pakkosiirrettiin Satakunnasta Tanskalta vallattuun Blekingeen
1680 sallittiin myös maalla elävien käsityöläisten valmistaa tuotteita myytäväksi
1681 Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin Uuteenkaupunkiin
1682 ruotujakolaitos perustettiin
1686 julkaistiin kirkkolaki, jonka mukaan kuudennusmiehet keräsivät kirkolle kuuluvat sakkomaksut ja olivat mukana kirkon omaisuuden tarkastustilaisuudessa
1688 palkollissääntö työvoimapulaa helpottamaan
1689 Suomen ensimmäinen apteekki sai luvan Turussa
1695 Suomen asukasluku noin 515 000 henkilöä
1695-1697 suuret katovuodet (suuret kuolonvuodet), kolmasosa Suomen kansasta menehtyi
1697-1718 Kaarle XII Ruotsin kuninkaana
1698 Suomen asukasluku noin 370 000 henkilöä
1698 kuninkaallinen säädös, jolla kuolleen henkilön omaisuudesta määrätään vaivaisprosentti. Säädös oli voimassa vuoteen 1980 saakka
1700-1721 suuri Pohjan sota Ruotsin ja Venäjän välillä, Ruotsi menetti suurvalta-asemaansa
1700 kahvi tuli Suomeen 1700-luvun alussa ja yleistyi hitaasti
1705 Helsingin yliopiston Yliopiston almanakka alkoi ilmestymisensä
1709 Pultavan taistelu päätti Ruotsin suurvaltakauden
1710-1721 Isovihan aika (venäläisen ylivallan aika) Suomessa, noin 20 000 ihmistä joutui Siperiaan, heistä noin 400 palasi.
1710-1711 paiseruttoa Suomessa
1712 Juliaanisesta kalenterista huolimatta Ruotsi-Suomessa oli helmikuussa kaksi karkauspäivää (30.2.1712 on siis todellinen päiväys)
1713 Helsinki poltettiin 11.5.1713 maan tasalle ettei se joutuisi venäläisten haltuun
1719-1772 ns. vapauden aika, itsevaltius kumottiin hallitusmuodossa 1719
1720 1720-luvun lopulla peruna tuli Suomeen ja syrjäytti vähitellen nauriin ravintojuureksena
1720 sallittiin ottaa pettua valtion metsistä
1721 Uudenkaupungin rauha, Ruotsin suurvalta-asema loppui, isoja alueita (ns. Vanha Suomi) liitettiin Venäjään ja Isovihan aika päättyi.
1721 säädettiin, että nainen saa mennä avioon 15-vuotiaana ja mies 21-vuotiaana
1722-1726 katovuodet, heikko sato useina vuosina peräkkäin
1723 palkollissääntö rajoitti tilojen työvoimaa
1730 todennäköisesti 1730-luvulla sai Suomessa alkunsa koulumuotoinen rippiopetus Turun hiippakunnassa
1730 1730-luvulla saksalaiset peltisepät toivat perunan Fagervikin kartanoon, mutta käyttö yleistyi vasta vuosisadan lopulla
1731 määrättiin suoritettavaksi paloviina-aksiisia eli veroa viinan kotipoltosta
1732 säädettiin, että avioparit joutuvat maksamaan kuulutuksista veroa (charta sigillata) miehen veroluvun mukaan (säädös kumottiin 1757)
1734 kruunu perusti hollikyyditysjärjestelmän ja majataloista tuli kestikievareita
1734 Ruotsissa säädettiin yleinen laki, joka osin on edelleen voimassa Suomessakin, mm. perukirja tuli pakolliseksi
1739 palkollissääntö tiukentui, myös talollisen lapsia piti siirtää palkollisiksi, jos näitä oli enemmän kuin palkollissääntö salli
1741-1743 Pikkuviha eli Hattujen sota Ruotsin ja Venäjän välillä, Suomi venäläisten miehittämänä
1741 Lappeenrannan taistelu 23.08.1741, jossa kuoli 2400 venäläistä, ruotsalaisia 1300 ja 1000 vankia ja venäläiset ryöstävät ja polttavat kaupungin kokonaan; arkistot tuhoutuvat
1741 Katovuosi kaakkois-Suomessa
1742-1743 Pikkuviha (venäläisten miehitys Suomessa)
1742 annettiin ohjeita kyläjärjestyksestä, jotta sarkajako saatiin toimivammaksi ja maatalous tehostumaan
1743 Lauri Nuutinen teki Suomen ensimmäisen tunnetun järvenlaskun, jossa koko Enon Alimmainen Sarvinkijärvi kuivui
1743 Turun rauha, pikkuvihan aika päättyi, osa kaakkois-Suomesta Venäjään
1747 1670 annettua lohkomiskieltoa helpotettiin, tilojen lohkominen sallittiin naimisiin menevän henkilön hyväksi
1749 tuomiokaputulit aloittivat tarkan väestötilastoinnin ensimmäisenä maailmassa
1749 Suomenlinnan rakentaminen alkoi
1752 17.7.1752 kuningas Aadolf Fredrik ruokaili Kuninkaanlähteellä, josta paikka sai nimensä
1753 gregoriaaninen kalenteri käyttöön Ruotsi-Suomessa, 17.2 seurasi suoraan 1.3.
1754 Suomen ensimmäinen isorokkorokotus (rokonistutus), piirilääkäri Johan Haartman Turussa
1756 Ruotsi-Suomessa kiellettiin 1. kerran kahvin maahantuonti ja käyttö, kielto kumottiin 1761 tyytymättömyyden vuoksi
1757 isojakoasetus Ruotsissa, kylä oli laitettava isojakoon, jos yksikin asukas sitä vaati
1757-1762 Pommerin sota, johon osallistuneet suomalaiset tutustuivat perunaan ja toivat sitä tullessaan torppien kasvimaihin
1766 Ruotsi-Suomessa kahvi kiellettiin 2. kerran, mutta juontia ei saatu estetyksi, kielto kumottiin 1770
1769-1774 katovuosia, vain 1773 kohtalainen sato
1771 alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo
1771 Suomen ensimmäinen kaihileikkaus Turussa
1771-1792 Kustaa III Ruotsin kuninkaana (Kustaa III oli Venäjän Katariina II:n serkku)
1775 lääninjaon uudistus ja Suomen läänien määräksi kuusi
1775 Suomen varten oma isojakoasetus, isojako jatkui 1920-luvulla saakka
1775 ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti ilmestyi noin vuoden ajan (toimittaja Antti Lizelius)
1776 katovuosi
1776 Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus, yhtenä allekirjoittajista John Morton, jonka isoisä Mårten Mårtensson oli syntynyt Suomessa
1778 suuret plooturahat poistuivat käytöstä
1783-1785 katovuosia
1787 viinan kotipoltto sallittiin veroja vastaan
1788-1790 Kustaa III:n sota Venäjää vastaan
1790 Värälän rauha, Turun rauhan rajat jäivät ennalleen
1790-1791 katovuosia
1792-1809 Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana
1794 suomalainen Johan Gadolin löysi yttrium-nimisen alkuaineen
1794 Ruotsi-Suomessa kahvi kiellettiin 3. kerran. Kieltoa rikottiin yleisesti ja se kumottiin 1796
1796 Ruotsin optinen lennätinverkko laajeni Eckeröön Ahvenanmaalle
1797 Suomen talousseura perustettiin
1797 katovuosi
1799 Ruotsi-Suomessa kahvi kiellettiin 4. ja viimeisen kerran. Kielto kumottiin 1802
1800 noin 1800 Suomen asukasluku ylittää miljoonan
1808-1809 Suomen sota; Venäjä valloitti Suomen, sodan aikana monet kirkonkirjat tuhoutuivat
1809 Porvoon valtiopäivät. Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian (suurruhtinaskunta)
1809 Haminan rauha 17.9.1809, Suomi liitettiin Venäjään, raja Tornion- ja Muonionjokiin eli osa Ruotsin Lappia ja Länsipohjaa liitettiin Venäjään
1809 kaksoispäiväys käyttöön Suomen Suuriruhtinaskunnassa, asiakirjoissa juliaaninen ja gregoriaaninen päiväys, esim. 7./20.3.1901
1812 rajantarkistus Venäjän kanssa suurruhtinaskunnan sisäisenä järjestelynä
1812 myös Vanha Suomi (Viipurin kuvernementti) gregoriaaniseen kalenteriin ja muun Suomen yhteyteen
1812 Helsingistä suurruhtinaskunnan pääkaupunki
1816 aloitti keisarillinen Suomen senaatti maan yleisen hallinnon hoidon, 1809 alkaen tehtävä oli hoitanut hallituskonselji
1817 Lapin (Tl Lappi) pappila paloi ja kirkonkirjat tuhoutuivat
1818 Karjalan kannaksella Vuokseen laskeneen Suvannon järvenlasku riistäytyi käsistä, vesi laski 7 m, laskusuunta vaihtui pysyvästi Laatokkaan ja muodostui Taipaleenjoki
1819 Haminan kadettikoulu perustettiin
1821-1929 350 000 henkilöä muutti Suomesta Yhdysvaltoihin, muuttoliike Amerikkaan alkaa,
1822 Hirvensalmen kirkonkirjat tuhoutuivat tulipalossa
1823 Suomen ensimmäinen säästöpankki avattiin Turussa
1825-1855 Nikolai I Suomen suurruhtinaana
1825 taposta tuomittu renki Tahvo Tahvonpoika Putkonen (s.1795) oli viimeinen rauhan aikana mestattu rikollinen
1825 kuolemantuomio käytännössä poistui Suomesta lukuunottamatta sota- tai poikkeustilaa, kuolemaantuomitut karkoitettiin Siperiaan
1826 maailman ensimmäinen säilynyt valokuva, kuvaaja Nicéphore Niépce
1827 Turun palo 4.-5.9.1827, jossa Turusta tuhoutui noin 75%
1828 yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin
1830 Kangasalla Längelmäveden pinta laski n. 2 m, kun Kaivannon kanavarakenteet murtuivat
1831 kolera alkoi levitä Helsingissä
1833 rajantarkistus suurruhtinaskunnan sisäisenä järjestelynä siirsi itärajaa hieman idemmäksi Pohjanmaalla ja Lapissa
1833 Suomen ensimmäinen höyrylaiva, Ilmarinen rakennettiin Kiteellä
1835 Kalevala ilmestyi
1836 Suomen ensimmäinen kultalöytö, nimismies Boucht löysi kultahiukkasen Kemijoen suulta
1840 Venäjän rupla ainoaksi viralliseksi rahayksiköksi
1840 verouudistus 1840-luvulla ja monenkirjavien lukujen sijaan ainoaksi veroluvuksi tuli verorupla
1842 Henrik Cajander otti Turussa Suomen ensimmäinen valokuvan
1842 rajantarkistus suurruhtinaskunnan sisäisenä järjestelynä, Siestarjoen kaupunginosa, Kankaankylä, Pietarin kuvernementtiin
1842 koneellinen paperinvalmistus alkoi Suomessa Tampereen paperitehtaalla
1844-1846 Snelmannin sanomalehti Saima ilmestyi
1844 Samuel Morse lähetti ensimmäisen onnistuneen sähkösanoman
1845 30.3.1845 Suomi vietti pääsiäistä ainoana maana maailmassa, muualla se oli 23. tai 27.3. johtuen kalenterimuutoksista
1848 häpeärangaistukset poistettiin kirkollisesta rangaistuskäytännöstä
1848 maailman suurin puinen kirkko Kerimäellä vihittiin käyttöön
1848 Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyi (mukana nykyinen Maamme-laulu)
1848 julkaistiin maanmittaushallinnosta asetus; kyynärä (59,4 cm) = 2 jalkaa = 4 korttelia = 24 tuumaa, 1 kippunta (170 kg) = 20 leiviskää = 400 naulaa
1850 Suomalaisen sukututkimuksen suurteos Genealogia Sursilliana julkaistiin
1851 Australiasta löytyi kultaa ja kultaryntäys alkoi
1854 ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat) perustettiin
1854-1855 Krimin sota, jonka tapahtumat Suomen rannikolla saivat nimen Oolannin sota
1855-1881 Aleksanteri II Suomen suurruhtinaana
1855 Manner-Suomen ensimmäinen optinen lennätin Pietarista Hankoon valmistui
1855 sähkömagneettinen lennätinlinja Helsingin ja Pietarin välille valmistui (suljettiin Krimin sodan päätyttyä)
1856 Saimaan kanava valmistui
1856 Suomen ensimmäiset postimerkit
1857 sallittiin höyrysahojen perustaminen
1858 Suomessa otettiin käyttöön oikeanpuoleinen liikenne
1859 sallittiin kaupankäynti maaseudulla
1859 Suomen lennätinlaitos perustettiin Venäjän lennätinlaitoksen alaisuuteen
1859 Säräisniemen kirkonkirjat tuhoutuivat tulipalossa
1860 4. huhtikuuta Suomelle lupa omaan rahayksikköön, markkaan
1861 James Maxwell otti maailman ensimmäisen värivalokuvan
1862 Helsinki-Hämeenlinna rautatie valmistui
1863 suomenkielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakieli
1863 Helsingfors Dagblad ehdotti Suomen lipuksi sinivalkoista ristilippua
1864 rajantarkistus suurruhtinaskunnan sisäisenä järjestelynä, Siestarjoen kaupunki Pietarin kuvernementtiin
1864 siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin katsotaan alkaneeksi, neljä ryhmää asettui Minnesotaan
1865 kunnallislaki erotti kunnat ja seurakunnat toisistaan
1866 viinan kotitarvepoltto kiellettiin
1866 pysyvä lennätinkaapeliyhteys Atlantin poikki
1866-1868 suuret nälkävuodet, 8% väestöstä kuoli, joillakin alueilla jopa 20%
1867 vielä kesäkuussa ajetettiin hevospelillä Kankaanpään Ruokojärven jäällä
1867 1.10.1867 "Hallin Janne" ryöstömurhasi postin Kuorevedellä
1867 viinan kotipoltto kielletään
1868 polkupyörä tuli Suomeen 1860-luvun loppupuolella, nk. isopyöräisenä
1868 Johan Konrad Lihr löysi Ivalojoelta kultaesiintymän, josta seurasi Suomen ensimmäinen kultaryntäys
1869 Suomi siirtyi täydelliseen gregoriaaniseen kalenteriin
1870 massamuutto Yhdysvaltoihin oli jo merkittävää
1873 asetus kunnallisesta itsehallinnosta
1873 Hangon Länsisatamasta Suomen ensimmäinen talvisatama
1874 asetus ylioppilastutkinnosta
1876 A.G.Bell keksi puhelimen
1877-1878 Suomen kaarti mukana Turkin sodassa
1877 ensimmäiset puhelimet asennettiin Helsinkiin
1877 T A Edison keksi äänilevyn
1878 T A Edison keksi hehkulampun
1878 säädettiin asevelvollisuuslaki, 10% ikäluokasta arvalla suurruhtinaskunnan asepalvelukseen
1879 säädettiin elinkeinovapaus
1879 erottelu tapuli- ja maakaupunkiin purettiin lopullisesti
1880 Suomen ensimmäinen puusellutehdas käynnistyi Valkeakoskella
1881-1894 Aleksanteri II Suomen suurruhtinaana
1882 15.3.1882 Suomen, pohjoismaiden ja Venäjän ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin tehtaalla Tampereella
1882 Perämerellä Kemin edustalla 4,9 Richterin maanjäristys
1883 rokotusasetus, isorokkorokotus pakolliseksi asteittain vuosien 1885–1890 aikana
1883 palvelupakko poistui lopullisesti uuden irtolaislainsäädännön myötä
1884 rokotusohjesääntö, jossa määrättiin mm. rokotusluetteloiden pitämisestä, ilmoituksista ja merkinnöistä kirkonkirjoihin
1884 ensimmäinen "kaukopuheluyhteys" Helsingin ja Porvoon välille
1885 maailman ensimmäinen nykyaikaisen polttomoottorin avulla liikkuva auto, Benz Patent-Motorwagen
1886 annettiin asetus metrisen mittajärjestelmän käyttöönotosta
1889 Suomen nykyinen rikoslaki, joka korvasi 1734 annetun lain rikos- ja rangaistuskaaret
1890 28.8.1890 Suomessa mitattiin kaikkien aikojen kovin myrsky, Helsingissa mitattiin nopeudeksi 50 m/s
1891 USAssa keksittiin vetoketju (käytettiin aluksi saappaissa, yleistyi vaatteissa vasta 1900-luvulla)
1892 8.8.1892 höyrylaiva Ajax ja siipirataslaiva Runeberg törmäsivät Helsingin edustalla, 38 Ajaxin matkustajaa kuoli
1893 New Yorkin pörssiromahduksesta alkoi lamakausi
1894-1917 Nikolai II Suomen suurruhtinaana
1896 Kolilla avattiin Suomen ensimmäinen kuntopolku
1897 Suomen ensimmäinen osuuskauppaliike perustettiin Jurvaan
1898-1905 ensimmäinen sortokausi
1898 Nikolai Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi
1899 Suuri manifesti, jota keisari Nikolai II ei ottanut vastaan
1899 kansakoulujen perustamispakko maaseudulle
1899 Valapaton tulva, esim. Päijänne 193 cm normaalia korkeammalla
1900 postimerkit venäläisiksi
1900 koneellinen suksien tuotanto alkoi Suomessa
1900 Suomeen tuotiin ensimmäinen auto, Victor Forseliuksen Benz Velo Comfortable
1900 A Popov toteutti ensimmäisen langattoman radioyhteyden Suomessa (Kuutsalo-Suursaari)
1901 uusi asevelvollisuuslaki, Suomen armeija osaksi Venäjän armeijaa, suomalaisia olisi voitu käyttää myös Suomen rajojen ulkopuolella
1901 G Marconi toteutti ensimmäisen radioyhteyden Atlantin yli
1902 suomalaiset aloittivat kutsuntalakot, noin puolet jäi saapumatta kutsuntoihin
1904 16.6.1904 Eugen Schauman ampui Nikolai Bobrikovin
1905 Nikolai II lakkautti toistaiseksi asevelvollisuuslain, Suomi maksoi keisarikunnalle avustusta sotilasrahastoon
1906 yleinen äänioikeus; kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa äänioikeus myös naisille
1906 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä
1906 Suomen ensimmäinen olympiakultamitali Ateena välikisoista; Verner Weckman kr-paini
1906-1907 Laukon torpparilakko ja sitä seuranneet häädöt
1907 Suomessa valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot, 19 hlö
1908-1917 toinen sortokausi
1908 Suomen ensimmäinen virallinen olympiakultamitali Lontoon kisoista; Verner Weckman kr-paini
1909 maanvuokra-asetus, torppareiden turvaksi
1910 Sergei Nikolajeff osti Suomen ensimmäisen lentokoneen, merkiltään Santos-Dumont Demoiselle
1913 Mynämäellä Korvensuun maatalouskonetehtaassa valmistui ensimmäisen Suomessa valmistetun auton prototyyppi
1914 noin 1914 Suomen asukasluku ylittää 3 miljoonaa
1914 Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen. Ohjelma peruuntui maailmansodan vuoksi.
1914-1918 ensimmäinen maailmansota alkoi 27.7.1914 ja päättyi 11.11.1918 klo 11.00
1915 Saksa päätti antaa sotilaskoulutuksen 200 suomalaiselle
1916 suomalaisia jääkäreitä, Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27, siirrettiin Saksan itärintamalle 1918 saakka
1917 Suomen Sukututkimusseura perustettiin
1917 suurlakko marraskuussa
1917 Suomi julistautui 6.12. itsenäiseksi ja Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.
1917 ensimmäinen traktori saapui Suomeen, amerikkalainen Allwork, mutta traktori yleistyi vasta 40-luvulla "Fergun" ja "Majorin" myötä
1918 torpparikysymys ratkaistiin torpparilailla
1918 sisällissota, Mannerheimin johtamat hallituksen joukot mukanaan saksasta saapuneet jääkärit, voitti punakaartit, sota vaati noin 37000 uhria
1918 Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, hän luopui asemasta
1918 gregoriaaninen kalenteri käyttöön Venäjällä, 31. tammikuuta 1918 seurasi heti 14. helmikuuta 1918.
1919-1925 Kaarlo Juho Ståhlberg Suomen presidenttinä
1919-1932 Kieltolaki
1919 väliaikainen asevelvollisuuslaki
1920 Ahvenanmaan itsehallintolaki
1920 Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon korvauksena 1864 luovutetusta alueesta
1920 Itsenäisen SUomen ensimmäinen olympiakultamitali Antwerpenistä; L. ja W. Jakobson pariluistelu
1920 ensimmäinen yleisradiolähetys; Pittsburgissa USA:ssa vaalitulosten radiointi
1920 Suomen ensimmäinen nykyisen tyyppinen pesäpallopeli 14.11.1920 Helsingin Kaisaniemessä
1921 Suomen ensimmäinen sukunimilaki ja oppivelvollisuuslaki
1921 Ilmavoimat perusti ensimmäisen lentokonetehtaan Santahaminaan
1922 suomenkieli tasavertaiseksi ruotsinkielen rinnalla
1922 pysyvä asevelvollisuuslaki, Suomen yleinen asevelvollisuus
1923 Suomen ensimmäinen radioasema aloitti toimintansa Tampereella
1925-1931 Lauri Kristian Relander Suomen presidenttinä
1925 ensimmäinen julkinen TV-lähetys Lontoossa
1926 Yleisradio perustettiin
1926 todennäköisesti Suomen ensimmäinen lypsykone Mustialan maatalousoppilaitokseen (kone yleistyi vasta 50-luvulta alkaen)
1928 Yleisradion lähetyksiä pystyi kuuntelemaan koko maassa
1929 kommunisminvastainen mieliala kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike
1929 Jalmari Finne aloitti Suomen asutuksen yleisluettelon kokoamisen
1931-1937 Pehr Evind Svinhufvud Suomen presidenttinä
1931 Suomen ensimmäinen kansanäänestys kieltolain kumoamisesta
1932 hyökkäämättömyyssopimus Neuvostoliiton kanssa
1937-1940 Kyösti Kallio Suomen presidenttinä
1938 suomalaisten loikkareiden massamurha Uralilla Neuvostoliitossa, jopa 12000 suomalaista kuoli
1939-1940 talvisota, 105 vuorokautta
1940 Moskovan rauhansopimus, isoja osia Suomesta Neuvostoliittoon
1940-1944 Risto Heikki Ryti Suomen presidenttinä
1941-1944 jatkosota, Suomi halusi Karjalan takaisin
1942-1944 Suomen kuntien maksimimäärä 603 kpl (2011 kuntia oli 336 kpl)
1943 penisilliinin massatuotanto alkoi USAssa
1944-1946 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen presidenttinä
1944 Moskovan välirauha, Petsamo Neuvostoliitolle
1944-1945 Lapin sota, saksalaisten karkottamiseksi maasta aselepoehtojen mukaisesti
1945 A.I.Virtanen sai kemian Nobelin
1946-1956 Juho Kusti Paasikivi Suomen presidenttinä
1946 setelit leikattiin kahtia, kun ne menettivät puolet arvostaan
1947 Suomi myi Neuvostoliitolle Inarin Jäniskosken-Niskajoen alueen
1950 uusi asevelvollisuuslaki
1950 noin 1950 Suomen asukasluku ylittää neljä miljoonaa
1952 Helsingin olympialaiset
1954 Juhannuspäivä siirtyi kiinteästä 24.6. kesäkuuta 20.6. ja 26.6. päivän väliseen lauantaihin
1955 Suomi YK:n ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi
1955 Suomen ensimmäinen televisiolähetys
1956-1981 Urho Kaleva Kekkonen Suomen presidenttinä
1956 SAK:n yleislakko 1.3.-20.3., ansiotaso nousi, muutamia asetettiin syytteeseen kapinasta
1958-1959 yöpakkaset, kriisi Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa
1958 Suomessa aloitti virallisesti näköradio (televisio)
1960 Tuntsan metsäpalo, Suomessa 20.000 ha ja Neuvostoliitossa 100.000 ha metsää paloi.
1961 Noottikriisi
1963 rahauudistus,jolloin 100 markkaa muutettiin 1 markaksi ja pennit otettiin käyttöön
1969 viimeinen suomea hyvin taitanut Ruotsin metsäsuomalainen kuoli
1969 Suomessa aloitettiin säännöllisesti väritelevisiolähetykset
1969 Väestörekisterikeskus perustettiin
1972 Lasse Viren kaatui Mynchenin olympiakisoissa 10.000 metrillä, mutta voitti maailmanennätysajalla
1972 Mynchenin olympiakisoissa palestiinalaisten terroristien panttivankikaappaus johti 16 henkilön kuolemaan
1975 Helsingin sopimus, ETYK-asiakirja allekirjoitettiin ja sovittiin mm. turvallisuuskysymyksistä
1981 kesäaika eli kellojen siirto kesällä käyttöön Suomessa
1982-1994 Mauno Koivisto Suomen presidentiksi
1984 Internetin alku Suomessa; Funet, TeleSampo ja Infotel
1986 nykyinen sukunimilaki
1990 noin 1990 Suomen asukasluku ylittää 5 miljoonaa
1992 Erwise, maailman ensimmäinen graafinen www-selain tehdään Suomessa, projekti päättyi rahapulaan
1994-2000 Martti Ahtisaari Suomen presidenttinä
1995 Suomi liittyi EU:n jäseneksi
1995 Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden
1995 ensimmäiset naiset vapaaehtoiseen asepalvelukseen
1998 Suomi EMUn jäseneksi
1999 1. tammikuuta euro käyttöön tilivaluuttana, Suomen toisena rahayksikkönä
1999 väestökirjanpito siirtyi kokonaisuudessaan seurakunnilta Väestörekisterikeskukselle ja maistraatteihin
2000 uusi perustuslaki tuli voimaan
2000-2012 Tarja Kaarina Halonen Suomen presidenttinä
2000 Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja suomalaiset kansalliseksi vähemmistöksi
2002 1. tammikuuta euro Suomessa käyttöön käteisrahana, markka poistui käytöstä ylimenokauden aikana
2004 Aasian tsunamissa kuoli yli 170 suomalaista 28.12.2004
2006 suomalainen yhtye Lordi voitti Eurovision laulukilpailun
2008 Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon
2008 nykyinen asevelvollisuuslaki
2011 Suomen toinen jääkiekon maailmanmestaruus
2011 tietosuojan tulkinta kiristää sukututkijoiden pääsyä alle 100 vuotta vanhoihin tietoihin
2012-... Sauli Väinämö Niinistö Suomen presidenttinä
2020 koronaviruspandemia alkoi tammikuussa 2020
2020 suomalainen saunaperinne nimitettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon
2020 15.12.2020 oppivelvollisuusikä 18 vuoteen ja toisen asteen koulutus maksuttomaksi alkaen syksyllä 2021