Onko sukuseuran rekisteröinti mielekästä?

Otsikon kysymyksen esitti 19.10.2021 merkki Wiljami SukuForumilla. Vastaukset olivat sen verran epätarkkoja, että I Virta päätti kirjoittaa asiasta tekstin.

Yhdistystoimintaa voi harjoittaa kahdella tavalla; rekisteröimättömänä ja rekisteröitynä yhdistyksenä. Jos toiminta ei täytä rekisteröimättömän yhdistyksen tunnusmerkkejä, on kyse täysin yksityishenkilöiden toiminnasta. Silloin kaikki toimivat yksityishenkilöinä, eikä mitään toimintaa tai rahan käsittelyä voi olla yhdistyksen nimissä. Tällainen ryhmä on esimerkiksi pihatalkoisiin kokoontuva ryhmä, jolle taloyhtiö tarjoaa virvokkeita työnteon ohessa. Taloyhtiöllä voi olla talkoovakuutus, joka kattaa määrätyin reunaehdoin tällaiseen toimintaan osallistuvat henkilöt.

Yhdistyslakia sovelletaan myös rekisteröimättömiin yhdistyksiin. Rekisteröimätön yhdistys voi olla esimerkiksi koululuokan vanhempien järjestämä, melko vapaamuotoinen ryhmä, jonka tehtävä on järjestää myyjäiset tai luokkaretki tai joku vastaava, hieman pitempään toimivaksi tarkoitettu ryhmä. Rekisteröimättömistä yhdistyksistä on säädetty yhdistyslain luvussa 10 ja lisäksi rekisteröimättömiin yhdistyksiin on sovellettava yhdistyslain pykäliä 1–5, 10, 11, 43, 44, 60 ja 62. Muitakin pykäliä voi noudattaa soveltuvin osin, esimerkiksi ryhmällä voi olla kirjalliset säännöt.

Rekisteröimätön yhdistys voi olla hyvä ratkaisu, jos ryhmällä ei ole lankaan taloudellista toimintaa. Se tarkoittaa, että retket, pääsyliput, toimistotarvikkeet yms jokainen maksaa itse ja saa ne omiin nimiinsä. Rahankeräystä ei ole, jos joku kerää useamman henkilön lippurahat ja noutaa heidän puolestaan liput. Pienimuotoista taloudellista toimintaa voi kuitenkin olla, vaikka ei rekisteröityisikään. Rekisteröimätön yhdistys voi esimerkiksi järjestää rahankeräyksen (Rahankeräyslaki, 4. luku, pienkeräys). Jos rekisteröimätön yhdistys kerää toimintaan rahaa, on raha aina jonkun yksityishenkilön vastuulla ja mahdollinen voitollinen tulos on henkilön verotettavaa tuloa. Yhdistys ei voi saada nimiinsä pankkitiliä eikä tehdä sitoumuksia, esim. vuokrasopimuksia. Rahankeräyslaki, arpajaislaki ja monet muut määräykset tulevat noudatettavaksi eri tavalla kuin rekisteröityneellä yhdistyksellä.

Yhdistyksen rekisteröiminen on helppoa, mutta se toki maksaa hieman. Lisäksi tarvitaan sääntöjen mukaiset vastuuhenkilöt ja kokoukset. Rutiini ei ole vaikea ja yleensä ryhmässä joku taitaa yhdistystoimintaa jo ennestään. Apua kannattaa aina kysyä.

Nimimerkin Maija Parviainen vastausta voi tarkentaa, että rekisteröimätön yhdistys ei voi saada lainaa yhdistyksen vastuulle lainkaan, mutta lainaa voi saada henkilökohtaisella vastuulla. Mutta rekisteröiminenkään ei takaa lainan saamista. Jos yhdistyksellä ei ole lainan vakuudeksi soveltuvaa omaisuutta, voi jäsenistö tai hallinto joutua henkilökohtaisesti takaamaan yhdistyksen velkoja ja näin vastuu on henkilökohtainen. Joissakin tapauksissa lainan voi saada ilman vakuutta, mutta silloin kysymyksessä on esim. lakisääteinen yhdistys, jonka jatkuvuus on melko varma ja siltkíkin lainan korko on korkea. Lisäksi voi todeta, että vaikka yhdistys kokoontuu kolmen vuoden välein, on tilit päätettävä ja tarkastettava vuosittain. Rutiinien toteuttamisessa auttavat sivuston Asialista.net tarjoamat jäsenrekisteri- ja kirjanpito-ohjelmat.

Nimimerkin Juha vastaukseen voi todeta, että rekisteröimättömät ryhmät voivat hakea ja saada kunnan avustuksia mm. erilaisiin projektimuotoisiin toimintoihin. Esimerkki Helsingin kaupungin sivulta.  Lisäksi rekisteröimätön yhdistys voi toimia yhteistyössä rekisteröidyn yhdistyksen kanssa ja tämä kumppaniyhdistys hoitaa byrokratian. Esimerkiksi projektitoiminnassa kaikki tulot ja menot kohdistuvat tälle asioiden hoitajalle rekisteröimättömän yhdistyksen kanssa sovitulla tavalla.

Kokonaan toinen asia on verottajan suhtautuminen sukuyhdistyksiin. Yleishyödyllisen yhdistyksen ovet tulisi olla avoinna kaikille toimintaan mukaan haluaville, mutta sukuyhdistykset rajaavat jäsenyyden määrätyn suvun jäsenille. Tämä on aiheuttanut verottajan näkökulmasta verovapauden menetyksiä. Tämä on vältettävissä sillä, että pitää yhdistyksen ovet avoinna kaikille suvusta kiinnostuneille.

I V