Sukututkija ei voi välttyä kohtaamasta Suomen Sukututkimusseura ry:n HisKi-nimistä tietokantaa, joka onkin kaikin puolin kätevä työkalu. Monet, erityisesti ulkomaalaiset, jopa perustavat lähes koko sukututkimuksensa HisKin käyttöön. Tästä on tuloksena täydellisen epäluotettava sukupuu, koska rippikirjat tarvitaan välttämättä vahvistamaan perhetiedot. Tietokantaan on tallennettu ja tallennetaan edelleen kirkonkirjoista (historiakirjoista) seurakunnittain tietoa kastetuista (syntyneistä), vihityistä, haudatuista (kuolleista), sisäänmuuttaneista ja poismuuttaneista. Rippikirjoja ei siis HisKi-tietokannasta löydy.
HisKin käyttöliittymä
HisKi käynnistyy osoitteesta hiski.genealogia.fi/hiski. Käyttöliittymän kielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Hakutulokset ovat luonnollisesti vain suomeksi.
HisKin käyttöliittymä on tarkoituksenmukainen, tehokas ja yksinkertainen. Ohjelma, jonka voi oppia vaikka ilman opastusta. Käytön tehostamiseksi on hyvä tuntea muutamia ohjelmaan liittyviä ominaisuuksia.
Valitettavasti on todettava, että käyttöliittymä ei ole lain ja viestintäviraston ohjeiden mukainen, koska siitä puuttuu Tietoyhteiskuntakaaren 205 pykälän mukainen ilmoitus evästeiden asettamisesta. Evästeitä ohjelma käyttää ainakin siihen, että se muistaa käyttäjän valinnan seurakuntaluettelon pituudesta ja tulostusmuodosta. Lisäksi sivusto saattaa kerätä tietoa käyttäjistä. Evästeistä on ohjeita myös Viestintäviraston sivuilla. Käyttäjillä ei selvityksen mukaan ole syytä huoleen, mutta muodollisuus sivustolla olisi pikaisesti korjattava! Alla ote sivuston koodista. Korjaus eli tieto evästeistä on tehtävä HisKin sivuille, ei esimerkiksi SSS:n sivulle.
Hakualueen rajaaminen
Käytön aluksi hakuohjelmalle on kerrottava, mihin alueeseen haku kohdistetaan. Tietenkin voi haka koko Suomestakin, mutta silloin tuloksia yleensä tulee liikaa. Haku koko Suomesta voi olla tehokasta, jos tiedossa on tarkka päivämäärä, mutta ei tietoa, missä haettava henkilö on syntynyt.
(1) Klikkaamalla luettelossa Läänit olevan läänin edessä olevaa värillistä neliötä, saat kerralla hakukohteeksi ko. läänin seurakunnat.
(2) (3) Maakunnan voit valita klikkaamalla karttaa tai valitsemalla luettelosta kartan alapuolelta.
(4) Luettelon yläpuolella näkyy otsikko, mitkä seurakunnat valikkoon on valittuna. Kuvan tapauksessa Kaikki. Seurakuntia voit valita yhden tai ctrl-pohjassa useamman. Voi myös valita yhden, viedä kursorin toisen kohtaan ja shift-painike pohjassa klikkaamalla saa valittua kaikki tällä välillä (ylös- tai alaspäin) olevat seurakunnat.
(5) Kun valittuna on yksi tai useampi seurakunta, voit käynnistää haun klikkaamalla Valituista.
(6) Kaikkiin luettelossa oleviin seurakuntiin saat valinnan kohdistumaan klikkaamalla Kaikista. Painike Tyhjennä ei tyhjennä luetteloa, vaan poistaa valinnat.
(7) Kohdasta Asetukset voit valita seurakuntaluettelon pituuden sekä tulostusmuodon. Tulostusmuoto vaikuttaa siihen, saatko haun tulokset taulukoituna vai pelkkänä tekstinä. Tekstimuoto voi olla kätevämpi joissakin tilanteissa (jos esim. haluat kopioida tuloksen tai sen osa leikepöydälle), taulukko on kätevämpi tulosten selailuun ruudulla. Tietokoneesi muistaa valinnan.
(8) Kohdassa Ohjeita ja esimerkkejä on kertomusmuodossa hakuohjelman esittelyä ja käyttövinkkejä.
Tiedonhaku
Seuraavassa esimerkissä haku kohdistuu alueeseen 5. Kanta-Häme ja siellä Hämeenlinnan seurakuntaan. Klikataan siis kartasta tai valitaan luettelosta alue 5. ja klikataan seurakuntaluettelosta Hämeenlinna.
Koska haun kohteena ei ole kaikki luettelossa olevat, klikataan painiketta Valituista.
Avautuva sivu näyttää mitä historiakirjoja Hämeenlinnan osalta on talletettu. Lisäksi on lueteltu naapuriseurakunnat. Valitsemalla naapuriseurakunnat hakuun, laajenee haus tulos kattamaan myös näitä seurakunnista löytyvät osumat. Huomioitava on, että eri seurakunnista on tietoja HisKissä eri ajanjaksoilta, joten välttämättä tulos ei ole kaikkien seurakuntien osalta samalla tavalla kattava.
Lisäksi on linkki Lisätietoja seurakunnasta. Lisätiedot-sivulla oleva tieto vaihtelee seurakunnittain. Sieltä löytyy yleistä seurakunnan historiaa, mahdollisesti pappisluettelo ja linkkejä eteenpäin. Arvokas tieto on mahdolliset kirkonkirjojen tuhoutumiset ja seurakunnan jakautumiset, jolloin tietää, kannattaako kirjoja ylipäätään etsiä tai mistä niitä mahdollisesti löytää.
Hämeenlinnan lisätietosivulla on myös jotakin, joka Firefox-selaimella ei avaudu ja Chrome-selaimella tai mobiililaitteella ei tule lainkaan näkyviin. Asiaa ei enempää tutkittu.
Lisätietosivu avautuu aktiiviseen ikkunaan eli korvaa hakusivun. Makuasia, mutta ehkä parempi olisi asettaa se avautumaan omaan ikkunaansa, kuten linkki Ohjeita ja esimerkkejä.
Haku nimellä
Kastettuja voi hakea yhdellä tai useammalla hakutekijällä, myös esimerkiksi nimen osalla. Hakukoneen erinomaisuus tulee esiin siinä, että tietokanta tuntee nimien monet erilaiset kirjoitustavat. Haettaessa etunimellä Lisa löytyvät myös Elisabeth ja Maria Lisa jne.
Jos hakutuloksia on enemmän kuin oletusarvo 50, voi esitettävien tulosten määrää kasvattaa portaittain tuhanteen saakka hakusivulla tai tulossivulla.
1000 tulosta alkaa olla jo hankala määrä selattavaksi. Klikkamalla Hakulomakkeeseen (tai selaimen Back) pääsee takaisin hakuavainten määrittelyyn. Lapsen etunimikentässä voi käyttää koko nimeä, esim. Anders, jolloin tuloksiin löytyy myös lyhennetty nimi Andr. tai nimi Andreas. Myös pelkkä alkukirjain A riittää hakuavaimeksi.
Etunimen kenttään voi soveltaa myös tähtihakua. pelkkä nd ei löydä mitään. *nd löytää kaikki, joiden nimissä on kirjaimet nd ja niiden eri muodot eli mm. nimet Henricus, Anders, Henric, Alexander jne.
Samoin voi käyttää ?-hakua. ?nd löytää nimet, joissa yhden merkin jälkeen on nd ja niiden eri muodot. Esimerkiksi Henricus jää nyt pois tuloksista.
Erikoisin hakuavain on $-merkki. Sen avulla haetaan kentät, joihin on annettu hakuavain tai jätetty tyhjäksi. Ohjeen mukaan haun $Maria pitäisi huomioida tuloksissa kentät, joissa on kirjoitettu sana Maria tai kenttä on jätetty tyhjäksi. Tätä ei näin saatu toimimaan eikä haulla muutoinkaan liene paljon merkitystä.
Tai-haku voi myös joskus olla hyödyllinen. Esimerkiksi nimihaku Joh TAI Mat vastaa tuloksissa kahta erillista hakua Mat ja Joh.
Vinkkejä:
Haku päivämääräkentillä
Päivämääräkenttien nimitys on hämäävästi vuodet. Kentissä voi hakea myös tarkoilla päivämäärillä. Päivämääräkentissä ei *- tai ? –haku toimi.
Jos hakemasi henkilö on syntynyt arviolta 1803, voit hakea esimerkiksi haulla 1.1.1800 – 31.12.1805. Saman tuloksen antaa haku 1800 – 1805.
HisKin luotettavuus
Hiski on melko luotettava. Tämän kirjoittajat ovat lisänneet tietokantaan useita huomautuksia sekä vääristä tiedoista, että virheistä alkuperäisessä syntyneiden kirjassa. Syntyneiden kirjan virheet ovat yleensä vanhempien tai kummien nimissä olevia pieniä epätarkkuuksia, tyypillisesti patronyymi tai matronyymi on väärin.
Vähäisessä määrin on myös HisKin kirjausvirheitä. Näistä tyypillinen tapaus on esimerkiksi se, että keskelle maaliskuussa kastettuja pappi on kirjannut helmikuussa syntyneen ja tämä on HisKiin kirjattu maaliskuussa syntyneeksi. Tietenkin tällaisessa tietomäärässä on myös suoranaisia näppäilyvirheitä erityisesti päivämäärissä. Huolellinen sukututkija siis tarkastaa kaikki tiedot vielä alkuperäisistä lähteistä ja eroavuuksia havaitessaan kirjaa HisKiin huomautuksen, oli kyse sitten HisKiin tehdystä virheestä tai alkuperäisessä historiakirjassa olevasta virheestä.
HisKin tietojen korjaaminen
Huomautus kirjataan rivin kohdalla olevasta suurennuslasista.
Suurennuslasia klikkaamalla avautuu kommentointi.
Henkilöön lisätty kommentti näkyy siitä, että rivin edessä oleva suurennuslasi on muuttunut punaiseksi. Merkkiä klikkaamalla avautuvat lisätyt kommentit. Valitettavasti kommentteja ei voi hakea millään hakuavaimella. Esiin tuleva kommentti on aina yllätys.
Historiaa
HisKi-projektin edeltäjänä voi pitää ns. mustia kirjoja, joihin käsin kopioitiin vanhoja historiakirjoja. Syynä mustien kirjojen tekemiseen oli huoli alkuperäisten historiakirjojen mahdollisesta tuhoutumisesta, mutta myös heikosta käytettävyydestä. Käsin kopioiminen oli ainoa keino ja erinäisten vaiheiden jälkeen 25 vuotta kestänyt urakka aikanaan valmistui 1947.
Seuraava vaihe historiakirjojen tallennuksessa ja varmuuskopioinnissa oli mikrofilmaus vuosina 1948 – 1955. Filmaamisen tekivät mormonit, jotka lahjoittivat noin 10 miljoonaa kuvaa Suomen Kansallisarkistolle.
Kirkonkirjojen skannaaminen mormonien mikrofilmeiltä ja kuvaaminen alkuperäisistä kirjoista sähköiseen muotoon on Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ry:n toimintaa. Tämä toiminta jatkuu edelleen.
Lisäksi on olemassa yhdistyksistä riippumaton projekti, jossa tehdään hakemistoja näihin skannattuihin kuvakokoelmiin.
HisKi-projekti on jatkunut noin vaihtelevalla aktiivisuudella 20 vuotta ja jatkuu edelleen. Keskeisimpiä henkilöitä järjestelmän tekemisessä ovat olleet Jouni Malinen ja edesmennyt Kaarle Kaila.
Hiski on ilmainen palvelu, koska sen ylläpitoon on osoitettu myös julkista rahoitusta.
Lisää asiaa HisKistä(kin) on tulossa. Seuraa sivuja tai tilaa syöte oikeasta yläkulmasta.