Yksi tapaus, kolme versiota

Tutkiessani suomalaisia sukujuuria eräälle amerikkalaiselle, törmäsin ikävään tapaukseen, jossa riihen palossa menehtyi kaksi lasta. Vanhojen sanomalehtien uutisoinnissa tässä ja yleensäkin kiinnittää huomiota muutama seikka. Ensinnäkin lehdet kopioivat sanasta sanaan uutisia toisiltaan. Toisekseen tästä tapauksesta on kaksi varsin erilaista versiota. Kolmanneksi lehdet käyttävät henkilöistä useampia erilaisia nimiä, jotka eivät välttämättä vastaa syntyneiden kirjassa tai rippikirjassa olevia. Tarjosin asiasta tekstin tähän blogiin, koska on hyvä huomioida takavuosien lehtiartikkeleita tutkittaessa, että niissä on paljon epätarkkuuksia, asioiden värittämistä ja jopa suoranaista asioiden vääristelyä. Poliittisesti kiihkeinä vuosina värittäminen ja propaganda oli hyvinkin tavallista ja yliampuvaa.

13.08.1891 Uusi Suometar, 14.08.1891 Aamulehti, 15.08.1891 Hämäläinen, 19.08.1891 Tampereen Sanomat, 22.08.1891 Kaiku ja monet muut lehdet kertovat tapauksesta näin:

Ikävästi kävi Leponiemen torpassa Vihtiläjärven kylässä Kankaanpään pitäjässä tämän kuun 8 päiwänä, kirjoitetaan meille. Torpan väki oli riihellä, vanhemmat puhdistamassa ja tappamassa, sekä pojat Reetu – 10-vuotias – ja Salu – 6 vuoden vanha – parsilla pudottelemassa. Työ oli juuri loppumaisillaan kun yhtäkkiä huomattiin riihen oven edusta täydessä lieskassa. Alhaalla olijat ryykäsivät kaikki ovelle ja pääsivät liekkien läpi ulos – riihessä oli vain yksi ovi – mutta poikaraukat jäivät valkeesen. Oman henkensä kaupalla palasi riiheen vielä yksi mies; hän saikin vanhemman pojista käsiinsä ja toi hänet ulos, mutta nuorempaa ei enää voitu pelastaa. Enempi kuollut kuin elävä oli pelastettukin. Vasta noin tunnin kuluttua havaittiin hänessä jälleen elonmerkkejä. Heti lähti isä, joka vahingon sattuessa oli kylässä ja vasta tulipalon jo häihtyessä tuli kotia, viemään poikaansa Porin sairashuonesen, mutta luultavaa on että poikaa ei enää voida auttaa – niin on raukka pahasti kärventynyt liekeistä.

Tulta arvellaan lasten sytyttämäksi. Sekä torpan omia että naapureitten lapsia oli nimittäin ollut leikkimässä riihen ovella pahnakasan vieressä. Luullaan että lapsilla oli ollut tulitikkuja ja että he olisivat pistäneet valkean pahnoihin. Kun onnettomuudeksi kova tuuli kävi ovesta riihen sisään, ei ole ihmettelemistä että kävi kuin kävi, vaikka olikin päiväsydän kun onnettomuus tapahtui.

Riihi ja elot olivat vakuutetut maalaisten paloapuyhtiössä, mutta varsin huokeasta, yhteensä noin 100 markasta vaan.

18.08.1891 Jyränkö no 66. Tässä lehdessä oli sama kertomus, mutta tiedettiin jo toisenkin lapsen kuolleen.

…  Heti lähti isä, joka vahngon sattuessa oli kylässä ja vasta tulipalon jo häihtyessä tuli kotia, viemään poikaansa viemään poikaansa Porin sairashuoneesen, missä poikaraukka viime sunnuntaina eli seuraavana päivänä kuoli palohaavoihinsa.  Tulta arvellaan lasten sytyttämäksi.

15.08.1891 Westra Finland no 63

Lehti julkaisi saman kertomuksen ruotsinkielisenä, mutta lasten nimet ovat Fredrik ja Salomon.

13.08.1891 Sanomia Turusta, 19.08.1891 Suomi, 15.08.1891 Hämäläinen (tässä lehdessä oli siis molemmat versiot tapahtumasta)

Onnettomuuden tapauksia. T.k. 7 p:nä oli erään torpan väestä tehnyt valkean riiheen ja jättänyt kaksi alaikäistä lasta sitä vartioimaan. Luultavasti olivat lapset varomattomasti pidelleet tulta, joka levisi olkiin. Toinen lapsista paloi kuoliaaksi, toinen oli vielä hengissä, kun saatiin tulesta ja vietiin heti Poriin lääkärinhoitoa saamaan; mutta tuskin on toivoa hänen parantumisestaan.

11.08.1891 Lounas, 14.08.1891 Päivälehti

Kaksi lasta palanut. Viime lauantaina, kun Leponiemen torpan väki Kankaanpään pitäjässä, riihen puituaan, oli lähtenyt aamiaiselle, oli torpan lapsia mennyt riiheen. Kuinka siellä sitten valkean kanssa menettelivät, syttyi riihi tuleen ja kaksi lasta joutui tulen uhriksi. Toinen, 5 vuotias, paloi niin kokonaan  ettei hänestä, valkean sammutettua, löydetty kuin joku luu ja kärventynyt lihan kappale. Toinen, vähän vanhempi Fredrik niminen poika, oli yrittänyt, jalat edelläpäin ikkunan kautta ulos. Mutta yläpuumis ja pää eivät mahtuneetkaan. Seuraus oli että molemmat kädet ja pää kovin pahoin paloivat. Kun hän sitten tuotiin tänne Poriin yleiseen sairashuoneeseen, oli apu enää mahdoton. Hän kuoli sunnuntaina. – Vainaja ei ollut vielä kymmentä vuotta täyttänyt.

Onnettomuudessa kuolleet lapset olivat veljekset Sven Salomon Oskarinpoika (s. 7.11.1885, k.8.8.1891) ja Fredrik Oskarinpoika (s.30.10.1881, k.9.8.1891).

A. Miettinen