slideshow 1 slideshow 2 slideshow 3 slideshow 4 slideshow 5 slideshow 6 slideshow 7 slideshow 8 slideshow 9 slideshow 10

Sukututkija historian harrastajana

Sukututkijasta tulee lähes huomaamattaan myös historian harrastaja. Omien esipolvien tarina saa väriä ja elävyyttä historiallisesta tapahtumista, joita he ovat olleet ehkä läheltäkin kokemassa. Tapahtuman aikaan eläneet talolliset, piiat, rengit, sotilaat, papit, saivat kaikki tietoonsa, milloin hallitsija oli vaihtunut tai jotain muuta merkittävää tapahtui. Toki usein vasta viikkojen kuluttua. 1800-luvulla tietoa julkaistiin joka kylään painettunakin. Läheltä kunkin ajan asukkaat kokivat sodan, nälänhädän ja tautien vaikutuksen, joku saattoi nähdä kuuluisan pyrstötähden.

Isoisää etsimässä - DNA-keinot

Moni sukututkija törmää tilanteeseen, että jokin sukuhaara katkeaa merkintään "oäkta". Oäkta barn eli avioton lapsi oli entisaikoina useimmiten jonkinlainen raskas taakka äidille ja lapselle itselleen, mutta monessa tapauksessa perhe saattoi pärjätä aivan hyvin. Paljon oli kiinni ympäristöstä ja tilanteesta jossa lapsi syntyi. Asia käsiteltiin kunkin ajankohdan lakien ja säännösten mukaan, äiti merkittiin kirkonkirjoihin synninpäästön saaneeksi ja isän nimi jäi ehkä vain papin tietoon, jos oli tiedossa äidilläkään. Joissakin tapauksissa asia meni oikeuteen.

Susi raateli lapsen

Suomessa suden uhriksi on joutunut ihminen viimeksi yli 100 vuotta sitten. Karhun kynsissä kuolleita on vähemmän. Hiskin avulla löytyy muutama tapaus, viimeisin vuodelta 1895 Lemlandista. Yli sataan vuoteen ainoa karhun aiheuttama tapaturma on vuodelta 1998. 1800-luvun lehdissä susien ja karhujen aiheuttamista vahingoista on paljon uutisia. Seuraavassa eräs tapaus kirkonkirjojen ja lehtitietojen mukaan kuvattuna.

Tuoreeltaan asiasta kertoi lähellä ilmestyvä Tampereen sanomat.

Henkilökokoelmien käyttöliittymiä

Suomalaisen Sukupuun yhteyteen on julkaistu neljä uutta kokoelmaa, jotka ovat käytännössä käyttöliittymiä olemassa oleviin kokoelmiin.

Kokoelmien tarkoitus on helpottaa henkilöiden etsimistä ja mahdollistaa tehokas selaaminen.

Kirjautuneet käyttäjät voivat lisätä kommentteja henkilöiden tietoihin. Kommentit käsitellään ja mahdollisesti julkaistaan, jos ne ovat soveltuvia.

 

Sodan uhrit

- talvi- ja jatkosodan olosuhteissa kaatuneiden tietoja.

Sukujutut-ohjelma, 1. Ensiarvioita

Seuraavan arvioinnin Sukujutut-ohjelmasta ovat koonneet ohjelman käyttäjät, joilla on eri määriä kokemusta ohjelman käyttämisestä. Käyttäjillä on ohjelmasta eri versioita, osin melko vanhojakin, mutta periaate ohjelmassa on säilynyt vuosien varrella versiosta toiseen. Ohjelman myyjältä kysyttiin testaajille viimeisiä versioita käyttöön, mutta kun vastausta ei saatu, testi tehtiin ja tehdään olemassa olevilla versioilla.

Aloittelijan tyyppivirheitä

Aloittelevat sukututkijat tekevät samanlaisia virheitä. Yleinen syy aloittelijan virheille on se, että innostus on suurempi kuin taito ja tieto tai viitsiminen. Seuraavassa eräitä tyypillisiä sudenkuoppia.

1) Tietojen kirjaaminen nopeasti rippikirjasta tai Hiskistä

Jos löytää rippikirjasta perheen, vanhemmat ja lapset, on helppoa kirjata kaikki perheen yhteyteen merkityt lapset näille vanhemmille. Tässä menee vikaan, jos osa lapsista onkin aiemmasta avioliitosta ja näin tulee kytkettyä vääriä perheyhteyksiä.

Paikannimet sukutiedostoissa

Seurakuntien ja muiden hallinnollisten tai maantieteellisten alueiden nimiä voi sukutukimuksessa käsitellä monella tavalla. Suomalaisessa Sukupuussa pyritään vaihtoehdon 3 mukaiseen käsittelyyn, koska tiedot on julkaistu etupäässä muiden kuin aluetta hyvin tuntevien ja kokeneiden sukututkijoiden katseltavaksi..

1. Kirjataan paikannimet sellaisena kuin ne ovat kirkonkirjoissa, eli seurakuntina ja kyläkuntina.

Vapautemme hinta -kuvakokoelma

Suomalaisen Sukupuun yhteydessä on julkaistu kirjan Vapautemme hinta kuvakokoelma talvisodan aikana kaatuneista ja ilmapommitusten uhreista. Kokoelma on julkaistu Suomen Kuvalehden kanssa sovitulla tavalla. Kuvakokoelma on jatkossa käytettävissä henkilökohtaisilla salasanoilla. Saat salasanan ottamalla yhteyttä kuvakokoelman etusivulla olevasta linkistä ylläpitoon. Kuvat (27.279 kpl) on skannattu käsin ja kuviin yhdistetty gedcom muodostettu koneellisesti. Osa kuvista on huonolaatuisia. Kuvien laatuun ei ole voitu vaikuttaa.

Tapaturmatilastoa 1851

Sanomia Turusta 22.6.1852: Tapaturmia. 1851 vuoden kuluessa on Suomessa veteen hukkunut 232 henkeä, useimmat heikolla jäällä kulkeissansa; muutoin on tapaturmaisesti kuollut 211 henkeä, joista täysikasvuiset ovat useimmasti vaipuneet väkevien juomien ylöllisestä nauttimisesta, ja suurin osa lapsia ovat kuolleet vanhempainsa huolimattomuudesta. Tulipaloja oli 232.

Suuret kuolonvuodet näkyvät kuvaajissa

Alempana tässä tekstissä on kuva n. 4600 henkilön satunnaisotantana Suomalaisesta Sukupuusta. Vaaka-akselilla on kuolinaika kalenteriaikana ja pystyakselilla ikä kuollesssa.

Kuvaajasta näkyy selvästi muutama synkkiä ajanjaksoja, jolloin on kaikenikäisiä ihmisiä kuollut enemmän kuin keskimäärin. Lapsikuolleisuus ja sen väheneminen näkyy myös kuvaajasta selvästi.

Sivut