Tietoja suojataan kuin koronatartuntaa

Useamman kerran tiimiltä apuja saanut henkilö (E.L) lähetti kuvan Facebookin keskustelusta. Kuva ei koskenut häntä itseään, mutta vastasi hänen tilannettaan. E.L. kertoi joutuneensa suoran ja epäsuoran painostuksen kohteeksi, kun on julkaissut sukupuunsa internetissä salattuna. Hänen rajansa on 60 vuotta kuolemasta ja jos kuolinpäivä ei ole tiedossa 160 vuotta syntymästä, että hän julkaisee avoimesti henkilön tietoja. Joidenkin kohdalla hän salaa tiedot, vaikka kuolemasta olisi enemmänkin aikaa.

Koska useat henkilöt pääsisivät joka tapauksessa näkemään salattujakin tietoja, E.L. kirjoittaa N.N. niiden henkilöiden kohdalle, joiden tietoja ei julkaise. N.N. tulee näppärästi Sukujutut-ohjelmasta, jossa tämän voi kunkin henkilön kohdalle aktivoida. Riittää siis kerran merkitseminen. Kun Sukujutuista ajaa ulos gedcomin, on henkilön tietojen kohdalla N.N. Sukujutuissa suoraan henkilön kaikki tiedot näkyvät itselle ihan OK, sanoo E.L.

Vain kaksi henkilöä on vuosien varrella ottanut kohteliaasti yhteyttä ja selittänyt omat yhteytensä sukuun, ennen kuin on alkanut pyydellä tietoja. Onneksi E.L. oppi nopeasti. Eräs ensimmäisistä kysyjistä sai luottamukselliseksi tarkoitetun vastauksen ja julkaisi sen samana päivänä somessa. Muut kaivavat tietoja kyselemättä kaikista mahdollisista lähteistä. E.L. on huolissaa, pitääkö moraali niiden henkilöiden kohdalla, joilla on pääsy henkilötietoihin erilaisissa työpaikoissa ja luottamustoimissa.

Tietosuoja on alkanut huolestuttaa yhä enemmän ja se on aivan oikein. Maalittaminen, sukulaisten uhkailu, identiteettivarkaudet ja muu vastaava on tulossa yhä enemmän rikollisten keinovalikoimaan. Näin vähennetään viranomaisten toimintakykyä ja huijataan tai harhautetaan tavallisia kansalaisia. Tietojen suojelussa pätee sama kuin koronaviruksen kanssa, yhteinen huolellisuus vähintään hidastaa ja joidenkin kansalaisten kohdalla estää ikävät tapahtumat. Hidastamisen avulla palvelujen tarjoajat, viranomaiset, yksityiset henkilöt ja muut tahot saavat aikaa reagoida rikollisten puuhiin. Esimerkiksi maailman suosituimmassa DNA-tietokannassa, Ancestryssä, yhä enemmän käyttäjät kirjaavat pelkät nimikirjaimensa tai salanimen. Tämä ei estä ottamasta yhteyttä, mutta auttaa henkilötietojen suojaamisessa. Myös sähköpostiosoite laaditaan niin, ettei siitä voi päätellä henkilön nimeä. Toki tämäkään ei anna täydellistä suojaa, mutta suojaa kuitenkin.

Kuvasta siis:

1) Jos harmittaa, itku helpottaa ensi alkuun, sitten voit ottaa suoraan yhteyttä tiedon haltijaan.

2) GDPR ei pakota näitä asioita, mutta ehkä ja toivottavasti se joskus laajenee suojaamaan entistä paremmin yksityisyyttä.

3) Yksityisyysasetukset eivät ole pielessä, vaan yleensä tarkoituksella asetettu niin kuin on.

T.M.