Mikä päivä oli 1.1. vuonna 1?

Kalenterin laajennettu viikonpäivälaskuri herätti kysymyksen, oliko ajanlaskun alussa jo käytössä viikonpäivät? Tähän vastaus kuuluu: Kyllä oli! Seitsemänpäiväinen viikko periytyy tuhansien vuosien takaa eikä se siis määräydy esimerkiksi ajanlaskun alusta. Jo tuhansia vuosia sitten Babyloniassa joka seitsemäs päivä oli pyhä ja lepopäivä.

Seitsemänpäiväisen viikon määräytymisen perusteita ei tiedetä, mutta sen arvellaan juontuvan tähtitieteestä, seitsemään taivaankappaleeseen tai kuun vaiheisiin. Myös viikonpäivien nimeäminen vaihtelee eri maissa paljonkin. Sunnuntain sijainti kalenterissa on siis ollut paikoillaan jo hyvinkin pitkään. Päivämääriä eli päivien ja kuukausien numerointia on muutettu moneenkin otteeseen. Siksi tarvitaan viikonpäivälaskuria.

Viikon pituuksissakin on ollut eroja. Alkujaan Egyptissä viikon pituus oli 10 päivää ja roomalaisilla 8 päivää, mutta babylonialaiset olivat niin vallitseva kulttuuri, että heidän ajan mittaamisestaan tuli standardi. Heiltä tuli myös tunnin jako 60 minuuttiin. Myöhemmin Rooman keisarit säätivät eri syistä kuukausien pituuksia, mutta sillä ei ollut vaikutusta viikonpäiviin. Oma lukunsa nykyajassa on Neuvostoliittolainen vallankumouskalenteri, jossa viikko oli aluksi 5-päiväinen ja loppuvaiheessa 6-päiväinen.

Vaikka kalentereiden kanssa vaikuttaa olleen sotkua, on ajan rytmittämisellä suuri merkitys ihmisten jaksamiselle. Tätä kuvaa varsin vanha sanonta; ”Muista pyhittää lepopäivä.”

I Virta ja koko tiimi toivottaa yhtä vanhalla sanonnalla "Hyvää Uutta Vuotta 2022!" Vuoden 2021 lopussa kysymyslaatikko on käsitelty, muutamiin keskeneräisiin asioihin on vielä tulossa vastauksia. Lisää saa kysyä!

I Virta