HuMo-gen

Tämä on jatkoa aiempaan tekstiin sukuyhdistyksistä. Kokousten sujumisen varmistamiseksi on olemassa yhdistyslain lisäksi sovitut käytännöt eli kokoustekniikka. Erään kokoustekniikkaa opettaneen laitoksen aineistossa olleiden virheiden takia kokoustekniikkaan on juurtunut muutamia vääriä termejä ja menettelyjä. Sittemmin virheitä on korjattu. Sinänsä pienistä muotoseikoista poikkeamisesta ei ole erityistä haittaa, jos kokous muuten sujuu, mutta eri tavalla koulutettujen on hankala kokoustaa sujuvasti.

Sukututkija ei voi välttyä kohtaamasta Suomen Sukututkimusseura ry:n HisKi-nimistä tietokantaa, joka onkin kaikin puolin kätevä työkalu. Monet, erityisesti ulkomaalaiset, jopa perustavat lähes koko sukututkimuksensa HisKin käyttöön. Tästä on tuloksena täydellisen epäluotettava sukupuu, koska rippikirjat tarvitaan välttämättä vahvistamaan perhetiedot.

GEDmatch on erittäin yksinkertainen sivusto ja kaiken lisäksi ilmainen. Sivuston alkuperä on www.rogerdsdna.com. GEDmatch-palvelua ylläpitävät floridalainen Curtis Rogers ja John Olson Teksasista. Sivustolle on mahdollisuus antaa lahjoituksia, mutta tietenkin ilmainen lounas herättää epäilyksiä. Sivustolla on ihan asiallisesti seuraava teksti (vapaasti suomennettuna)”:

23andMe poikkeaa Suomessa voimakkaasti markkinoidusta FTDNA:sta jonkin verran. Merkittävä ero on tehtyjen testien määrä, 23andMe-tietokannassa on yli miljoona testattua. FTDNA jää selvästi pienemmäksi, eri lähteiden mukaan noin 300 000 testattua. Määrästä ei ilmene, ovatko nämä yksittäisiä testattuja henkilöitä vai tehtyjä testejä. FTDNA tarjoaa enemmän erilaisia testejä.

Erään suvun jäsen totesi painavasti: ”Kerrankin sukukirja, jota jaksaa lukea!”. Hänellä oli käsissään suvun historiasta koottu kuvapainotteinen kirja, eikä tavanomainen nimiä luetteloiva, painava sukukirja. Kirjan tekijä oli tehnyt vastaavat kirjat erikseen äidin- ja isän puolen isovanhemmistaan. Näin yksittäinen kirja kiinnosti selvästi enemmän serkkujakin.

Serkkutesteiksi sanotaan DNA-testejä, jotka etsivät yhteistä perimää kaikkien muiden testin tehneiden joukosta. Testiä tarjoavat kaikki keskeiset sukututkimukseen keskittyneet DNA-laboratoriot: 23andMe, AncestryDNA, Family Tree DNA ja Genographic Project. Testejä voi keskenään vertailla esim. tällä koontisivustolla. Näitä tuloksia edelleen jalostava yhtiö dnagedcom.com sanoo näistä vaihtoehdoista seuraavaa: "Ancestryllä on suurin tietokanta. Yleensä suosittelemme henkilöitä aloittaamaan sieltä.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa! Ota vanha kenkälaatikko esiin ja pelasta vanhat valokuvat! Kirkonkirjojen tiedot säilyvät sellaisenaan, mutta kuviin liittyvä tieto katoaa nopeasti. Seuraavassa joitakin ohjeita erityisesti vanhojen kuvien käsittelyyn liittyen. Ohjeet voivat tuntua työläiltä, mutta muista että hallussasi olevat valokuvat voivat olla ainutkertaisia. Olet siis osaltasi vastuussa niiden säilymisestä jälkipolville. Ottaisit ehkä vastaan esipolviesi huolellisesti käsittelemiä valokuvia yli sadan vuoden takaa.

Tämän sivuston alisivustolla www.humogen.net/genealogy tarjottaviin palveluihin tulee muutoksia. Merkittävin muutos on se, että kuka tahansa voi jatkossa julkaista sukupuun ilmaiseksi (ns. Sukupuuhotelli) ja valita itse ja erikseen sen muokkaamiseen ja lukemiseen oikeutetut. Menettely ei toistaiseksi muuta sivuston tietosuojakäytäntöjä tai rekisteriselostetta. Palvelu on rajoitettu sivuston resursseihin sopivaksi ja noudattaa seuraavia ehtoja (ver. 19.2.2017):

Linkki DNA-etusivulle    Asiaan kuin asiaan soveltuu ohje, että ensin siihen kannattaa tutustua ja sitten vasta toimia. DNA-testaus on yleistynyt, kun tietoa sen mahdollisuuksista jaetaan innokkaasti. Joskus jopa liian innokkaasti. Monet tekevät testin tietämättä ensinkään mihin ovat ryhtymässä tai yltiöoptimististen odotusten kanssa. Joku ajattelee, että ei tuo niin paljon maksa, joten tehdään kun muutkin tekee. Seuraavassa lyhyesti mitä kannattaa ennen DNA-testejä huomioida.

Kertauksena ja tarkennuksena tähän. Sivusto www.humogen.net syntyi muutaman sukututkijan tavoitteesta tehdä yhteinen sukupuu nimellä Suomalainen Sukupuu. Tavoite oli pieni byrokratia ja siksi muoto oli ja on rekisteröimätön yhdistys tai ryhmä. Alku sujui hyvin, mutta pian tuli ongelmia sukupuiden yhteen sovittamisessa gedcom-tiedostojen päivitysten yhteydessä.