Olet täällä

Päivämäärät sukututkimuksessa

Sukututkija törmää monenlaisiin kalentereihin ja niiden muutosten myötä erilaisiin päivämääriin sekä juhlapäiviin ja nimipäiviinkin. On mielenkiintoista tarkastella päivämääriä tarkemmin kuin pelkkinä numeroina. Miten lapsen nimi osuu kalenteriin, millainen juhlapäivä vihkipäivänä on mahdollisesti ollut jne. Kalentereihin liittyy erikoisia ajanjaksoja, jolloin vaikkapa lapsi on saattanut kuolla pari päivää syntymän jälkeen, mutta kalenterin mukaan olisi elänyt hieman pitempään. Sukututkijan on siis hyvä tiedostaa kalenterin muutokset ja joitakin siihen liittyviä erikoisuuksia, jopa ohjelmissa olevia virhetoimintoja.

Jos haluat selvittää, mikä viikonpäivä oli esivanhempasi syntymäpäivänä tai hääpäivänä, onnistuu se helposti tällä laskurilla. Laskuri ei toimi "maailmanlaajuisesti", koska eri maissa kalenterista säädettiin eri aikoihin. Tämä laskuri huomioi nimenomaan Ruotsin tavan käyttää kalenteria.

Erilaiset kalenterit

Ruotsissa (ja samalla Suomessa ja muissa silloisen Ruotsin osissa) käytössä oli juliaaninen kalenteri 28.2.1700 asti. Vuonna 1559 vahvistettiin 1. tammikuuta uudenvuodenpäiväksi. Suunnilleen samoihin aikoihin kalenteri vahvistettiin muuallakin Euroopassa.

Vuodesta 1700 Ruotsissa päätettiin siirtyä 40 vuoden siirtymäaikana käyttämään gregoriaanista kalenteria jättämällä väliin 11 karkauspäivää vuosina 1700 - 1740. Niinpä 1.3.1700 - 28.2.1740 Ruotsin käyttämä kalenteri olisi poikennut muista tuolloin käytetyistä kalentereista. Siirtymä alkoi ja vuonna 1700 Ruotsissa ei ollut karkauspäivää. Silloin ruotsalainen kalenteri meni yhden päivän edelle juliaanista kalenteria ja oli kymmenen päivää jäljessä gregoriaanista kalenteria. Poikkeuksellisesti vuosina 1704 ja 1708 kalentereissa kuitenkin oli karkauspäivät. Kun maakohtainen kalenteri todettiin epäonnistuneeksi, määräsi kalenterin käyttöönkin ottanut Kaarle XII Ruotsin palaamaan juliaaniseen kalenteriin lisäämällä vuoden 1712 kalenteriin helmikuun 30. päivän ja siirtymäaika keskeytyi. Tämä erikoinen ruotsalainen kalenteri oli siis käytössä vain 1.3.1700 – 30.2.1712.

Juliaaninen kalenteri oli siis Ruotsissa uudelleen käytössä 1.3.1712 – 17.2.1753. Lopullisesti Ruotsissa ja samalla Suomessakin siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin vuonna 1753 jättämällä helmikuusta pois 11 päivää eli päivää 17.2.1753 seurasi päiväys 1.3.1753. Kenenkään syntymäpäivä ei siis pitäisi Suomessa olla esimerkiksi 20.2.1753.

Venäjän hallinnon aikana Suomessa käytettiin gregoriaanista kalenteria, joka erosi muun keisarikunnan juliaanisen kalenterin mukaisesta ajanlaskusta 1800-luvulla 12 päivää ja 1900-luvulla 13 päivää. Ero aiheutti sen, että Venäjällä laaditut Suomea koskeviin asiakirjoihin tuli kaksoispäiväys. Gregoriaaninen kalenteri tuli Venäjällä käyttöön 1918, jolloin 31. tammikuuta 1918 seurasi suoraan 14. helmikuuta 1918. Ennen juliaanisen kalenterin käyttöönottoa vuonna 1700 Venäjällä oli käytössä kalenteri, jonka vuosiluku oli tuolloin 7208.

Suomen ortodoksinen kirkko käytti Venäjän vallan aikana juliaanista kalenteria, mutta siirtyi 1920-luvulla siirtyi käyttämään gregoriaanista kalenteria. Venäjän ja monen muun maan ortodoksinen kirkko käyttää edelleen juliaanista kalenteria ja siksi esimerkiksi joulua vietetään Venäjällä 7. tammikuuta, joka juliaanisen kalenterin mukaan päivä on 25. joulukuuta.

Neuvostoliitossa oli työvoiman käytön tehostamiseksi 1929-1930 käytössä viisipäiväinen viikko ja 72 viikkoinen vuosi, ja 1930-1940 viikko olikin 6-päiväinen ja viikkoja oli vastaavasti vähemmän. Viikossa oli vapaapäivä, mutta ei siis sunnuntaihin verrattavaa yhteistä pyhäpäivää. Toinen vähän saman tapainen, lyhytikäinen vallankumouskalenteri oli käytössä Ranskassa.

Molemmissa, juliaanisessa ja gregoriaanisessa kalenterissa kuukausien pituudet vaihtelevat samalla tavalla. Juliaaninen kalenteri saa nimensä Julius Caesarista, joka määräsi sen käyttöön 46 eaa. Kalenterissa pääsiäinen siirtyi vähitellen ja paavi Gregorius XIII julkaisi nykyään nimeään kantavan kalenterin 1584. Muita kalentereita on maailmanhistorian aikana ollut käytössä lukematon määrä. Wikipedia luettelee lähes sata. Aktiivisesti laajemmassa käytössä olevia kalentereita on muutama kymmenen. Eri kalentereissa vuosiluvut eroavat toisistaan jopa useita tuhansia vuosia. Lisäksi vuoden pituus on islamilaisessa kalenterissa 11 päivää lyhyempi kuin gregoriaanisessa.

Päivämäärät

Edellä kuvatusta kalenterivaihtelusta johtuen joidenkin sukututkimusohjelmien kanssa on erilaisia hankaluuksia. Kaikki ohjelmat eivät esimerkiksi hyväksy päiväystä 30.2.1753, vaikka päivä onkin olemassa. Myös eri lähteistä saatavien päivämäärien yhteensovittaminen vaatii huolellisuutta. Mutta on päivämäärien kanssa monta muutakin sekoilemisen mahdollisuutta.

Gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa päiväyksessä ilmoitetaan yleensä päivä, kuukausi ja vuosi. Tietokoneiden myötä välillä päivämäärin tuli etunollia, jotta päivämääräjärjestys saatiin helpommin laskettua ja tulosteet siisteiksi sarakkeiksi.

Miten merkitä päivämäärät, jotka ovat epävarmoja tai tiedossa on vain kuukausi?

Merkintätapa määräytyy paljolti käytössä olevan sukututkimusohjelman mukaan. Harva ohjelma ymmärtää merkinnän, jossa on vain kuukausi ja vuosiluku.

Eräs vaihtoehto on merkitä epävarma päivä tai kuukausi nollalla, jos ohjelma sen sallii. Esimerkiksi 0.12.1745 tarkoittaa päivämäärää, josta tiedetään vain kuukausi ja vuosi. Jos sekä päivämäärä että kuukausi eivät ole tiedossa, on parasta merkitä pelkästään vuosiluku, koska se todennäköisimmin ei tuota ongelmia sukututkimusohjelman kanssa. Ei siis kannata merkitä 0.0.1768 vaan pelkästään 1768.

Gedcom on tiedonsiirtoformaatti, joka ei ole varsinainen standardi, vaan yhteisesti sovittu ja vahvan aseman saanutkin. Gedcomin virallinen tapa merkitä päivämääriä on numeerinen päivä, kuukausi kolmella kirjaimella ja vuosiluku. Esimerkiksi 18 AUG 1867. Kuukausi voi yleensä olla kirjoitettu myös pienellä, eli aug. Standardi ei tunne päiväystä 0.12.1745 vaan tässä tapauksessa olisi käytettävä päiväystä DEC 1745. Sukututkimusohjelmiin päivämäärä kirjoitetaan numeerisessa muodossa. Numeroiden kirjaamistavasta ja järjestyksestä on Suomessakin keskustelu 1970-luvulta alkaen. 1990-luvulla asia ilmeisesti selkiytyi nykyiselleen.

Seuraavassa esimerkkejä, kuinka eri tavoin voidaan kirjoittaa päiväys 4. syyskuuta.

  • 04 sep 1840
  • 4 sep 1840
  • 04 SEP 1840
  • 4 SEP 1840 (Gedcomin mukainen tapa)
  • 04.09.1840
  • 4.9.1840 (Kielitoimiston Suomeen suosittelema tapa)
  • 04/09/1840
  • 4/9/1840
  • 04-09-1840
  • 1840-09-04 (ISO 8601 mukainen tapa)

Edellä kuvattujen lisäksi päiväystavat, jossa merkitään vuosi vain kahdella viimeisellä numerolla. Se ei toki sukututkijoille mitenkään sovellu.

Lisäksi on huomioitava amerikkalainen päivämäärien merkintätapa, jossa päivämäärä ja kuukausi helposti vaihtuvat.

  • 9/4/1840
  • 9/4 1840
  • SEP 9, 1840
  • 9 SEP 1840

Samoin monella tavalla voidaan merkitä, jos tiedossa on  pelkkä kuukausi

  • 9/1840
  • 09/1840
  • 9.1840 (Sukujutut-ohjelman mukainen, mutta virheellisesti toimiva tapa)
  • SEP 1840 (Gedcomin mukainen tapa)
  • 09.1840
  • 9-1840
  • 09-1840

Oma lukunsa on esimerkiksi päiväys 01/02/03, joka voi tarkoittaa 1.2.2003, 2.1.2003 tai 3.2.2001. Standardi ISO 8601 on yrittänyt yhtenäistää päivämääriä heikolla menestyksellä.

Suomessa suosittu sukututkimusohjelma Sukujutut osaa osittain käsitellä päivämääriä ja osittain ei.

  • Päivämäärä 01.02.1900 tulee gedcomiin muodossa  01 FEB 1900 eli etunolla ei putoa pois.
  • Päivämäärä 5.1952 tulee gedcomiin muodossa 5.1952 eli ohjelma ei tunnista syötettäessä eikä käsittele sitä oikein gedcomiin. Sukujutut-ohjelman ohje kuitenkin määrättelee merkitsemään kuukauden ja vuoden näin, vaikka ei osaakaan merkintää oikein käsitellä.
  • Päivämäärä 2 AUG 1900 tulee gedcomiin 2 AUG 1900, mutta syötettäessä ja vertailuissa ohjelma ei tunnista päivämäärää oikein.
  • Päivämäärä OCT 1921 tulee gedcomiin OCT 1921, mutta syötettäessä ja vertailuissa ohjelma ei tunnista päivämäärää oikein.
  • Ohjelma ei osaa käsitellä kuukausia myöskään suomenkielisillä merkkijonoilla TAM, HEL, jne, eikä toki pitäisikään. Gedcom on englanninkielinen.
  • 30.2.1753 Sukujutut ilmoittaa virheelliseksi päivämääräksi.

Ei myöskään kannata luottaa kaikkiin ohjelmiin, jotka laskevat annetun päivämäärän perusteella viikonpäivän. Suomessa laskenta yleensä toimii, jos päivämäärä on 1.3.1753 jälkeen eikä ohjelma ole aivan virheellinen. Ongelmia voisi tuottaa lähinnä karkauspäivien huomioiminen.

Viikonpäivät

Vuoteen 1787 asti kalenterissa merkittiin vuosi alkamaan päivänä a ja siitä seurasivat päivät b, c, d, e, f ja g. Tosin tätä merkitään esiintyy vielä paljon sen jälkeenkin. Karkausvuonna ylimääräinen päivä ei saanut lainkaan kirjainta, kuten osoittaa oheinen kuva karkausvuoden 1792 virsikirjan kalenterista.