Serkkupuolia, onko heitä?

Sukututkijat ja toki muutkin tietävät, mitä tarkoittavat siskopuoli, velipuoli, äitipuoli tai isäpuoli. Jollakin voi olla myös mummopuoli tai vaaripuoli eli isovanhemman uusi vaimo.  Kovin yleinen käsite ei ole serkkupuoli tai luontevammin puoliserkku, joka sekin maailmalla tunnetaan ja on virallistettu. Ja lisäksi on vielä kaksoisserkut. Huomautus, että seuraavassa tarkastelussa %-luvut tarkoittavat keskiarvoja.

Erikoista näissä puolikkaissa on se, että osa on oikeasti sukua, osa vain sattumalta tai ei lainkaan. Sisaruksilla on keskimäärin yhteistä perimää 50 %, mutta sisarpuolilla 25 %. Äidin kanssa on 50 %, mutta äitipuolen kanssa ei ehkä yhtään. Yleensä äitipuoli on isän uusi puoliso, mutta miksipä ei voisi yhtä hyvin olla isän aikaisempi puoliso. Joka tapauksessa äiti-/isäpuoli tai mummo-/vaaripuoli edustavat henkistä sukulaisuutta samalla tavalla kuin adoptiolapset.

Serkut ovat sisarusten lapsia. Heillä on yhteistä perimää 12,5 %. Se on selkeä määritelmä. Jos kahden henkilön jotkut vanhemmat ovat sisaruksia, he ovat serkkuja. Serkusten lapset ovat pikkuserkkuja jne. Joskus tarkastellaan erikseen (eräät periytyvät ominaisuudet) serkkuja, joiden toiset vanhemmat ovat keskenään veljekset tai siskokset (rinnakkaisserkut) tai sisko ja veli (ristiserkut). Tällä tiedolla on genetiikassa joskus merkitystä.

Kaksoisserkut ovat serkuksia sekä isän että äidin puolelta. Näin tapahtuu, kun yhden perheen sisarukset menevät naimisiin toisen perheen sisarusten kanssa. Kaksoisserkut jakavat keskenään 25 % yhteistä perimää, eli ovat läheisempää sukua keskenään kuin tavalliset serkut, samaa tasoa kuin sisarpuolet.

Puoliserkut ovat myös sisarusten lapsia, mutta nämä sisarukset ovatkin keskenään vain puolisisarukset. Toisella heistä on eri isä tai äiti kuin toisella. Puoliserkut jakavat keskenään 6,25 % yhteistä perimää. Tämä on sama määrä kuin tarkasteltavalla henkilöllä on serkkunsa lapsen kanssa. Käytännössä heitä Suomessa pidetään kuitenkin serkkuina.

4. serkut jakavat enää alle 0,2 % yhteistä perimää. Yleensä sanotaankin neljännet serkut jo niin kaukaisiksi sukulaisiksi että sitä kaukaisemmat ovat jo keskenään sukulaisina samanarvoisia - käytännössä samoja kuin ventovieraat. Pari sukupolvea tästä taaksepäin ja sukulaisuudella ei ole enää merkitystä, paitsi joissakin erityisissä tapauksissa.

Etäserkkuja ovat sitten ne muut. Näiden etäserkkujen yhteiset ominaisuudet ovat lähes täysin sattumaa. Kun tarkastellaan esivanhempia, jossakin vaiheessa käy niin, että henkilö on esivanhempasi, mutta sinulla ei ole yhtään tältä saatua perimää ja joltakin toiselta taas hitusen enemmän. Eikä tässä tarvitse mennä kovinkaan kauaksi - kirjoitetun historian ajajakso riittää hyvinkin. Jos joku mainitsee olevansa Pietari Suuren 9 serkku yhden sukupolven takaa, eli amerikkalaisittan ”9th cousin once removed”, hän jakaa Pietari suuren kanssa 0,000095367 % yhteistä perimää. Eli perimästä vähemmän kuin 1/1000000:s (miljoonasosa) osa on samaa. Käytännössä tämä voi olla hitusen enemmän mutta todennäköisemmin pyöreä nolla.

Käytännössä henkilöt ovat sukua keskenään useita eri reittejä, ja periaattessa serkkuutta voisi tarkastella myös näitä reittejä summaamalla. Kaukaisimmat reitit ovat kuitenkin niin merkityksettömiä, että niitä ei tarvitse ensinkään ottaa huomioon, ei edes yhteenlaskien.

Tarkastelen tätä eri asteisen sukulaisuuden mielenkiintoista asiaa lähemmin myös seuraavissa kirjoituksissa. En ole Facebookissa, MyHeritagessa enkä muussakaan virtuaaliyhteisössä, mutta viestiä (asiallisia kommentteja ja kysymyksiä) voi laittaa tämän sivuston kautta.

A. Miettinen