slideshow 1 slideshow 2 slideshow 3 slideshow 4 slideshow 5 slideshow 6 slideshow 7 slideshow 8 slideshow 9 slideshow 10

Käytännesäännöt, osa I

Vielä muutamia vuosia sitten sukututkija pysyi tiukasti alueessaan, kun asia eteni hitaasti ja harrastukselle kertyi hintaa. Pääsääntöisesti tutkittiin omia juuria, suoria esipolvia ja aivan lähisukua tai muuta selvästi rajattua kohdetta. Näin tuloksiin kirjattiin omia esivanhempia ja heidän sisaruksiaan puolisoineen ja muita itselle läheisiä henkilöitä. Siinäkin oli tekemistä yllin kyllin, jos samalla kirjasi tietokantaan kummeja, muuttoja, asuinpaikkoja, sotapalveluksia, kuolinsyitä, valokuvia, lehtileikkeitä, jonkin talon tai muuta paikallishistoriaa jne.

Sukututkimus kansainvälistyy, mitä lakia noudatetaan?

Suomessa on onneksi vielä jonkinlainen ja jatkossa lienee jopa tarkentuva yksityisyyden suoja. Samaan aikaan henkilöt itse julkaisevat itsestään ja läheisistään yhä yksityiskohtaisempia tietoja esimerkiksi sosiaaliseen mediaan ja sukututkimuksellisiin tietokantoihin. Ulkomailla yksityisyyteen liittyvä lainsäädäntö on erilainen ja useissa maissa esimerkiksi kaikki tietoliikenne viranomaisten valvottavissa. Hyvä on muistaa myös sääntö: Kerran netissä, ikuisesti netissä.

Päivämäärät sukututkimuksessa

Sukututkija törmää monenlaisiin kalentereihin ja niiden muutosten myötä erilaisiin päivämääriin sekä juhlapäiviin ja nimipäiviinkin. On mielenkiintoista tarkastella päivämääriä tarkemmin kuin pelkkinä numeroina. Miten lapsen nimi osuu kalenteriin, millainen juhlapäivä vihkipäivänä on mahdollisesti ollut jne. Kalentereihin liittyy erikoisia ajanjaksoja, jolloin vaikkapa lapsi on saattanut kuolla pari päivää syntymän jälkeen, mutta kalenterin mukaan olisi elänyt hieman pitempään.

Genin virallinen vastine

Alempana blogissa oleva blogiteksti  oli aiheuttanut erään Genin kuraattorin tekemän ylilyönnin. Tässä Genin virallinen vastaus, jonka mukaan tekstissä ei ole mitään syytä loukkaantua. Kyseinen kuraattori närkästyi, kun hänen harhaanjohtava ja käytännesääntöjen vastainen toimintansa nostettiin esiin. Tulossa on tähänkin liittyen vielä lisää, joten pysy kanavalla!

1. VIESTI:

Tervehdys,

1918 kaatuneiden kuvia

Valokuvaaminen oli jo 1918 varsin yleistä. Sisällissodan 1918 sotilaita valokuvattiin sisällissotaan valmistauduttaessa ja sen aikana rintaman molemmilla puolilla. Kuvien tarkoitus oli jättää muisto omaisille ja muille läheisille, jos kohtaloksi tulisi kaatuminen tai katoaminen. Valokuvan avulla henkilö tunnistetaan monissa muissakin sotaan liittyvissä tilanteissa.

Mikä on www.geni.com?

Seuraavassa ei opasteta tai testata Genin käyttöä vaan esitellään puolueettomasti arvioiden, mikä tämä internetissä toimiva palvelu on. Emme arvostele Geniä, joka on ollut menestyksekäs start-up, mutta tämä kannattaa lukea, jotta tietää mihin ryhtyy, jos sen käytön aloittaa. Kommenttien perusteella vielä pari huomautusta: 1) Kenenkään olossa olevan tai elossa olevaan henkilöön yhdistettäviä tietoja ei saa julkaista Genissä ta vastaavissa palveluissa ilman henkilön nimenomaista lupaa. 2) Julkisuuden henkilöiden omaiset eivät ole julkisuuden henkilöitä.

Ovatko suomalaiset sinisilmäisiä?

Suomalaiset ovat pääosin sinisilmäisiä, jos tarkastellaan sinisilmäisyyden aiheuttavan geenimuunnoksen esiintyvyyttä. Aihe olisi oman tekstinsä arvoinen, ja varmasti siitä vielä kirjoitetaankin tähän blogiin. Mutta nyt tarkoitetaan ihan muuta.

DNA-testit ja etninen alkuperä

Suomalaisia ei etnisyyden näkökulma DNA-testeissä ole kovasti kiinnostanut. Syy tähän on selvä; suurin osa testatuista tietää olevansa tai pitää itseään 100 % eurooppalaisena. Jonkin verran perimää tulee Siperian suunnalta ja sekin reitti on yleisesti tiedossa. Suurta suosiota tällaiset testit saavat USAssa. Tuossa kansojen sulatusuunissa monilla ei ole mitään tietoa esipolviensa kansallisuuksista, eikä edes dokumentteja, joista asiaa voisi selvittää. Jos on jotain tietoa, on kielitaito merkittävä ongelma, jos esipolvia on Suomesta, Ruotsista, Puolasta, Kroatiasta jne.

Sujuva osallistuminen sukukokouksiin

Tämä on jatkoa aiempaan tekstiin sukuyhdistyksistä. Kokousten sujumisen varmistamiseksi on olemassa yhdistyslain lisäksi sovitut käytännöt eli kokoustekniikka. Erään kokoustekniikkaa opettaneen laitoksen aineistossa olleiden virheiden takia kokoustekniikkaan on juurtunut muutamia vääriä termejä ja menettelyjä. Sittemmin virheitä on korjattu. Sinänsä pienistä muotoseikoista poikkeamisesta ei ole erityistä haittaa, jos kokous muuten sujuu, mutta eri tavalla koulutettujen on hankala kokoustaa sujuvasti.

Hiski – tehokäyttäjän opas

Sukututkija ei voi välttyä kohtaamasta Suomen Sukututkimusseura ry:n HisKi-nimistä tietokantaa, joka onkin kaikin puolin kätevä työkalu. Monet, erityisesti ulkomaalaiset, jopa perustavat lähes koko sukututkimuksensa HisKin käyttöön. Tästä on tuloksena täydellisen epäluotettava sukupuu, koska rippikirjat tarvitaan välttämättä vahvistamaan perhetiedot.

Sivut