slideshow 1 slideshow 2 slideshow 3 slideshow 4 slideshow 5 slideshow 6 slideshow 7 slideshow 8 slideshow 9 slideshow 10

EU:n tietosuoja-asetus eli GDPR

Vuonna 2018 aletaan Suomessa ja koko EU:n alueella soveltaa EU:n tietosuoja-asetusta, the EU General Data Protection Regulation (GDPR),  joka tuli voimaan jo vuonna 2016. Se tuo joissakin tapauksissa merkittäviäkin muutoksia henkilötietoja käsitteleville organisaatioille. Tämä vaikuttaa myös sukututkimukseen ja sitä lähellä oleviin palvelutuottajiin.

Nimistä nimittäin!

Nimiin liittyvien lakien tunteminen ei ole lainkaan huono asia sukututkijalle. Suomessa nimien antamisesta säädellään aika tarkasti verrattuna moniin muihin maihin. Sukunimilaki säädettiin 1920 ja Etunimilaki 1946. Sukunimilakia uudistettiin 1985. Vuoden 1991 Nimilaki yhdisti suku- ja etunimiä koskevat lait. Nimilakia on päivitetty 2009 ja uusi päivitys on tekeillä.

Tietojen luovutuskielto

Viranomaisilla on kaikista suomalaisista tietoja, joiden jakamista muualle voi jokainen itse kontrolloida ainakin tekemällä luovutuskiellon. Tietojen luovutuskiellon tekeminen on varsin yksinkertaista. Sen avulla saat pienen palan lisää yksityisyyttä. Jo muutama vuosi sitten noin 5% suomalaisista oli nähnyt tämän järkeväksi. Kiellon voi tehdä väestörekisterikeskuksen tai maistraatin kautta. Puhelinmarkkinoinnin rajoitusta ei voi tehdä väestötietojärjestelmään, koska sinne ei tallenneta puhelinnumeroita.

Käytännesäännöt, osa I

Vielä muutamia vuosia sitten sukututkija pysyi tiukasti alueessaan, kun asia eteni hitaasti ja harrastukselle kertyi hintaa. Pääsääntöisesti tutkittiin omia juuria, suoria esipolvia ja aivan lähisukua tai muuta selvästi rajattua kohdetta. Näin tuloksiin kirjattiin omia esivanhempia ja heidän sisaruksiaan puolisoineen ja muita itselle läheisiä henkilöitä. Siinäkin oli tekemistä yllin kyllin, jos samalla kirjasi tietokantaan kummeja, muuttoja, asuinpaikkoja, sotapalveluksia, kuolinsyitä, valokuvia, lehtileikkeitä, jonkin talon tai muuta paikallishistoriaa jne.

Sukututkimus kansainvälistyy, mitä lakia noudatetaan?

Suomessa on onneksi vielä jonkinlainen ja jatkossa lienee jopa tarkentuva yksityisyyden suoja. Samaan aikaan henkilöt itse julkaisevat itsestään ja läheisistään yhä yksityiskohtaisempia tietoja esimerkiksi sosiaaliseen mediaan ja sukututkimuksellisiin tietokantoihin. Ulkomailla yksityisyyteen liittyvä lainsäädäntö on erilainen ja useissa maissa esimerkiksi kaikki tietoliikenne viranomaisten valvottavissa. Hyvä on muistaa myös sääntö: Kerran netissä, ikuisesti netissä.

Päivämäärät sukututkimuksessa

Sukututkija törmää monenlaisiin kalentereihin ja niiden muutosten myötä erilaisiin päivämääriin sekä juhlapäiviin ja nimipäiviinkin. On mielenkiintoista tarkastella päivämääriä tarkemmin kuin pelkkinä numeroina. Miten lapsen nimi osuu kalenteriin, millainen juhlapäivä vihkipäivänä on mahdollisesti ollut jne. Kalentereihin liittyy erikoisia ajanjaksoja, jolloin vaikkapa lapsi on saattanut kuolla pari päivää syntymän jälkeen, mutta kalenterin mukaan olisi elänyt hieman pitempään.

Genin virallinen vastine

Alempana blogissa oleva blogiteksti  oli aiheuttanut erään Genin kuraattorin tekemän ylilyönnin. Tässä Genin virallinen vastaus, jonka mukaan tekstissä ei ole mitään syytä loukkaantua. Kyseinen kuraattori närkästyi, kun hänen harhaanjohtava ja käytännesääntöjen vastainen toimintansa nostettiin esiin. Tulossa on tähänkin liittyen vielä lisää, joten pysy kanavalla!

1. VIESTI:

Tervehdys,

1918 kaatuneiden kuvia

Valokuvaaminen oli jo 1918 varsin yleistä. Sisällissodan 1918 sotilaita valokuvattiin sisällissotaan valmistauduttaessa ja sen aikana rintaman molemmilla puolilla. Kuvien tarkoitus oli jättää muisto omaisille ja muille läheisille, jos kohtaloksi tulisi kaatuminen tai katoaminen. Valokuvan avulla henkilö tunnistetaan monissa muissakin sotaan liittyvissä tilanteissa.

Mikä on www.geni.com?

Seuraavassa ei opasteta tai testata Genin käyttöä vaan esitellään puolueettomasti arvioiden, mikä tämä internetissä toimiva palvelu on. Emme arvostele Geniä, joka on ollut menestyksekäs start-up, mutta tämä kannattaa lukea, jotta tietää mihin ryhtyy, jos sen käytön aloittaa. Kommenttien perusteella vielä pari huomautusta: 1) Kenenkään olossa olevan tai elossa olevaan henkilöön yhdistettäviä tietoja ei saa julkaista Genissä ta vastaavissa palveluissa ilman henkilön nimenomaista lupaa. 2) Julkisuuden henkilöiden omaiset eivät ole julkisuuden henkilöitä.

Ovatko suomalaiset sinisilmäisiä?

Suomalaiset ovat pääosin sinisilmäisiä, jos tarkastellaan sinisilmäisyyden aiheuttavan geenimuunnoksen esiintyvyyttä. Aihe olisi oman tekstinsä arvoinen, ja varmasti siitä vielä kirjoitetaankin tähän blogiin. Mutta nyt tarkoitetaan ihan muuta.

Sivut